Influenssavirukset saapuvat Suomeen yleensä joulu-huhtikuussa. Rokote tulisi ottaa ennen influenssakauden alkua, mielellään marras-joulukuussa. Rokotuksen voi hakea vuodenvaihteen jälkeenkin, kunhan epidemia ei ole alkanut. Influenssaepidemian aikanakaan rokottamisesta ei ole haittaa. Rokotteen antaman suojan kehittymiseen menee kuitenkin pari viikkoa, joten rokote ei välttämättä ennätä estää sairastumista jos epidemia on jo alkanut.
Influenssaviruksen jatkuvan muuntumisen vuoksi edellisenä vuonna annettu rokote tai sairastettu influenssa eivät useinkaan suojaa seuraavan talven influenssalta. Influenssarokotteiden suojatehon ylläpitämiseksi rokotteiden koostumus päivitetään vuosittain vastaamaan kunakin vuonna odotettavissa olevaa epideemistä influenssavirustyyppiä. Rokotuksen jälkeen vasta-ainetasojen arvioidaan pysyvän suojaavina korkeintaan noin vuoden verran. Rokote tulee siis ottaa vuosittain sekä suojan lyhytaikaisuuden että rokotteen koostumuksen vaihtelun vuoksi.
Suomessa käytössä olevat influenssarokotteet ovat lihakseen annettavia rokotteita, jotka sisältävät inaktivoituja eli tapettuja viruksen osia. Ne eivät siis sisällä kokonaisia viruksia eivätkä siten voi aiheuttaa influenssaa.
Influenssarokote voi aiheuttaa lieviä paikallisia reaktioita tai influenssan kaltaisia oireita, kuten lihas- ja nivelkipua sekä päänsärkyä. Nämä oireet menevät yleensä ohi parissa päivässä. Niitä voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeillä. Kliinisissä aikuistutkimuksissa nykyaikaisen influenssarokotteen ja lumerokotteen aiheuttamat yleisoireet, esim. kuume, huonovointisuus, päänsärky eivät eroa määrältään ja laadultaan toisistaan.
Kananmunalle erittäin allergiset voivat saada allergisia oireita.
Vaikka yleiset terveiden alle 65-vuotiaiden influenssarokotukset eivät ole kansanterveydellisesti perusteltuja, turvallinen influenssarokotus voi yksilötasolla olla hyvinkin hyödyllinen tietyissä elämäntilanteissa. Työterveyshuolto voi arvioida työntekijöiden influenssariskiä ja antaa ohjeita influenssarokotuksista. Jotkut työnantajat kustantavat henkilökunnalleen influenssarokotteen. Terveet työikäiset voivat lääkärin reseptillä hankkia apteekista influenssarokotteen.
Influenssaa esiintyy tropiikissa läpi vuoden, mutta eteläisellä pallonpuoliskolla enimmäkseen huhti-syyskuussa. Riskiryhmiin kuuluvien matkailijoiden on ennen lähtöään kaukomaille syytä tarkistaa, että he ovat saaneet influenssarokotteen. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että Maailman terveysjärjestön kunakin vuonna erikseen suosittelemaa rokotetta saa Suomesta vain syyskuusta seuraavan vuoden kevääseen. Terveet työikäiset voivat hankkia influenssarokotteen apteekista lääkärin reseptillä Myös työterveyshuolto voi arvioida työntekijöiden influenssariskiä ja antaa ohjeita influenssarokotuksista.
Vuodeosasto- ja laitospotilailla on oikeus maksuttomaan rokotukseen, jos he ovat täyttäneet 65 vuotta tai kuuluvat lääketieteelliseen riskiryhmään. Rokotusten antaminen ei ole aiheellista, jos henkilön yleistilanteen, esimerkiksi laitoshoitoa vaativan dementian tai nopeasti kuolemaan johtavan pahanlaatuisen sairauden vuoksi on päätetty siirtyä terminaalihoitoon. Rokotusta ei myöskään anneta tapauksissa, joissa esimerkiksi laitoshoitopotilaiden keuhkokuumetta ei hoidettaisi mikrobilääkkeillä.
Maksuttoman rokotteen antamisesta voi yleensä päättää rokotuksen antava terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja. Epäselvissä tapauksissa päätöksen tekee hoitava lääkäri. Laitoshoitopotilaan omat ja hänen omaistensa toiveet influenssarokotuksen antamisesta tulee luonnollisesti ottaa päätöksenteossa huomioon.
Influenssarokotteen teho vaihtelee eri vuosina. Teho riippuu mm. siitä,
Influenssarokote saa terveillä henkilöillä aikaan paremman vasta-ainetuotannon kuin kroonisia sairauksia potevilla. Työikäisillä rokotteen antama suoja oireista influenssaa vastaan vaihtelee 70 - 90 %, jos rokotevirukset vastaavat väestössä kiertäviä epideemisiä influenssaviruksia. Iän myötä rokotteen teho heikkenee. Riskiryhmiin kuuluvilla ja 65 vuotta täyttäneillä rokottamisen on osoitettu vähentävän influenssasta johtuvia sairaalahoitoja keskimäärin 40-70 % ja kuolleisuutta 50-70 %. Rokotettujen influenssaan sairastuneiden oireet ovat yleensä lievempiä kuin rokottamattomien.
Influenssarokotteen antama suoja vaihtelee epidemiakaudesta toiseen. Teho riippuu siitä, miten hyvin rokotevirukset vastaavat kiertäviä epidemiaviruksia, millainen on rokotettavien henkilöiden vanhoihin influenssaviruskohtaamisiin perustava perusimmuniteetti ja miten voimakas altistus tartunnalle on nyt kyseessä. Rokotettukin voi joskus saada influenssan, mutta hänen oireensa ovat yleensä lievempiä kuin rokottamattomien.
Jos rokotettava henkilö on jo saanut influenssatartunnan, rokotus ei ehdi tehota. Suoja muodostuu kahden viikon aikana rokotuksen jälkeen. Tavallista vaikeampaa tautia rokottamisen takia ei ole odotettavissa.
Rokotus on paras ja käytännössä ainoa keino ehkäistä influenssaa. Hoitava lääkäri voi harkita lääkehoitoa influenssan ennaltaehkäisyyn tai hoitoon silloin, kun influenssarokotteen antaminen korkean riskin henkilölle ei ole vasta-aiheiden vuoksi mahdollista tai sitä ei ole ennätetty antaa ennen influenssaan sairastumista.
Maailman terveysjärjestö (WHO) kerää jatkuvasti tietoa eri maissa epidemioita aiheuttavista influenssaviruksista. Näiden tietojen perusteella WHO antaa vuosittain helmi-maaliskuussa ohjeen pohjoisella pallonpuoliskolla seuraavalla syksy-talvikaudella käytettävästä influenssarokotteesta. Influenssarokotteessa on rakenneosia kahdesta A-influenssaviruksesta ja yhdestä B-influenssaviruksesta. Syys-talvikauden 2010-2011 rokotteen kaksi viruskantaa on vaihdettu. Rokote suojaa myös sikainfluenssalta.
Nenän limakalvoille suihkutettava eläviä influenssaviruksia sisältävä influenssarokote sai kesällä 2003 rajoitetuille kohderyhmille myyntiluvan Yhdysvalloissa. Aika näyttää, tuleeko valmiste markkinoille myös Suomessa.
Influenssarokotetta ei pidä antaa niille, jotka syödessään kananmunaa sisältäviä elintarvikkeita saavat henkeä uhkaavan, voimakkaan allergisen reaktion (anafylaksian). Lievä kananmuna-allergia ei estä rokottamista: jos kananmunaa sietää ruoassa, voi turvallisesti ottaa influenssarokotteen.
Kuumeisen infektion aikana ei tule rokottaa vaan rokotusta siirretään, kunnes potilas on toipunut.
Kananmunalle voimakkaasti allergisia henkilöitä ei voi rokottaa influenssarokotteella. Lievä kananmuna-allergia ei estä rokottamista: jos kananmunaa sietää ruoassa, voi turvallisesti ottaa influenssarokotteen. Kananmunalle voimakkaasti allergisille henkilöille on kehitteillä soluviljelmissä tuotettu rokote, mutta toistaiseksi ei ole tietoa, milloin se saadaan käyttöön.
Influenssavirusta hengitysteistään erittävä ihminen voi tartuttaa sen toiseen ihmiseen. Virus leviää joko pisaratartuntana hengitysilman kautta tai käsien kuljettamana. Influenssavirus ei aiheuta terveellä ihmisellä pitempiaikaista oireetonta kantajuutta, joten tartunta saadaan yleensä oireiselta henkilöltä. Aikuinen voi alkaa erittää influenssavirusta jo noin päivää ennen oireiden alkamista, ja eritys kestää kaikkiaan keskimäärin 6 päivää. Influenssan voi myös sairastaa varsin vähäisin oirein tai jopa ilman oireita, mutta etenkin jälkimmäisessä tapauksessa tartuttavuus tuskin on kovin merkittävää. Ei siis ole mahdotonta saada influenssavirustartuntaa oireettomalta ihmiseltä, mutta ylivoimaisesti merkittävin tartunnanlähde ovat oireiseen influenssaan sairastuneet.
Kyllä. Esimerkiksi kansallisen rokotusohjelman Influvac®- ja Fluarix®-rokotteet eivät sisällä tiomersaalia.
Rokotteen voi antaa. Neomysiini- ja gentamysiinijäämät ovat rokotteissa niin vähäisiä, ettei niillä ole käytännön merkitystä iho-oireisille allergikolle. Rokotteen anto on vasta-aiheinen ainoastaan niissä tapauksissa, joissa henkilö on saanut anafylaktisen reaktion neomysiinistä tai gentamysiinistä.
Kyllä, tieto rokotuksesta tulee ehdottomasti toimittaa siihen terveyskeskukseen, jonka piiriin rokotettu henkilö kuuluu. Näin parannetaan kyseisen kunnan/kuntayhtymän rokotuskattavuustietojen luotettavuutta.
Lihakseen annettavan rokotteen ruiskuttamiseen suositellaan läpimitaltaan 20-25 G ja pituudeltaan 25-40 mm neulaa. Vakioneula lihakseen annettavissa rokotuksissa on 23 G 25 mm. Poikkeuksellisesti voidaan tarvita pitempää neulaa (23G 38mm), jos rokotettavalla on runsaasti ihonalaiskudosta.
Influenssarokotteen voi lääkärin kirjoittamalla reseptillä ostaa apteekista. Rokotteen hinta on n. 9 euroa.