Alle 9-vuotias lapsi, joka ei ole aiemmin saanut kausi-influenssarokotusta, tarvitsee kaksi 0,5 ml:n annosta influenssarokotetta vähintään neljän viikon välein.
Jos lapsi sai viime vuonna ainakin yhden annoksen kausi-influenssarokotetta, hänelle riittää tänä vuonna poikkeuksellisesti yksi annos. Näin siksi, että rokotteen viruskannat ovat samat kuin viime kaudella
Yksi annos ei riitä tuottamaan suojaa pikkulapselle, joka ei ole aiemmin saanut influenssarokotusta. Yhdysvalloissa on verrattu vain yhden, tai suositellun kahden annoksen saaneita 6-23 kuukauden ikäisiä lapsia. Yhden annoksen jälkeen lapset sairastivat kuumeisia infektioita, keuhkokuumetta ja todettua influenssaa influenssakauden aikana yhtä paljon kuin rokottamattomat. Sen sijaan kaksi annosta saaneista 70 %:lla oli suoja kuumeista hengitystieinfektiota vastaan ja yli 85 %:lla suoja todettua influenssaa ja keuhkokuumetta vastaan.
Todennäköisesti ei. Yhdenkään narkolepsiatapauksen ei tiedetä puhjenneen kausi-influenssarokotuksen vuoksi. Pandemrix-rokotteessa oli samaa H1N1-viruskantaa kuin nyt käytettävissä kausi-influenssarokotteissa. Suomalaistutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että sen paremmin elävä H1N1-virus kuin Pandemrix-rokotteen H1N1-osakaan ei aiheuttanut narkolepsiaa. Sen sijaan Pandemrix-rokotteessa käytetyllä tehosteaineella saattoi olla merkitystä. Kansallisen rokotusohjelman kausi-influenssarokotteissa ei tehosteainetta ole.
Suomessa käytössä olevat influenssarokotteet sisältävät inaktivoituja eli tapettuja viruksen osia. Koska ne eivät sisällä eläviä viruksia, ne eivät voi aiheuttaa influenssaa.
Rokottaminen ei lisää lapsen infektioherkkyyttä. Päinvastoin, koska influenssa estyy, estyvät myös sen jälkitauteina mahdollisesti tulevat bakteeritaudit, kuten korvatulehdukset. Muihin virusinfektioihin influenssarokottamisella ei voida vaikuttaa, ne eivät lisäänny, mutta eivät todennäköisesti vähenekään.
Kanamunalle allerginen lapsi voidaan useimmiten rokottaa aivan normaalisti. Valtaosalle heistä ei tule oireita hedelmöitetyissä kananmunissa valmistetuista rokotteista. Esimerkiksi pikkulapsi, joka saa iho- ja suolioireita kananmunasta, voidaan rokottaa ilman erityistoimenpiteitä. Etukäteen altistaminen tai testaaminen on tarpeetonta, vaikka lapsi ei olisi koskaan syönyt kananmunaa.
Mikäli riski sairastua vakavaan tautiin on korkea, voidaan rokote uusimman tutkimustiedon valossa antaa yksilöllisen harkinnan perusteella myös niille kanamunalle allergiselle, jotka ovat kananmunaa syötyään saaneet anafylaktisen reaktion. Kausi-influenssarokotetta suositellaan kaikille niille, joilla on riski saada vakava influenssa tai siihen liittyvä vaikea komplikaatio. Tällöin rokotus annetaan sairaalan poliklinikalla ja huolehditaan riittävästä seuranta-ajasta.
Tarkemmat ohjeet kananmunalle allergisen rokottamisesta (Rokottajan käsikirja)Influenssalta ei ole turvassa kotihoidossakaan oleva lapsi. Päivähoidossa lapsi tosin kohtaa influenssan ehkä hiukan todennäköisemmin kuin kotihoidossa. Tyypillisiä lastentauteja aiheuttavista viruksista poiketen influenssavirus kiertänee kuitenkin kaikkein tehokkaimmin kouluikäisten ja paljon ihmisiä kohtaavien aikuisten henkilöiden keskuudessa. Heidän kauttaan virukset voivat tarttua kotihoidossa olevaan lapseen.
Yleiseen rokotusohjelmaan influenssarokote otettiin 6-35 kuukauden ikäisille lapsille siksi, että heillä influenssa on yleisintä ja aiheuttaa jälkitauteineen mittavan tautitaakan. Vanhemmilla lapsilla on todennäköisesti jonkin verran luonnon suojaa aikaisemmilta influenssakausilta. Heillä influenssa ei ole enää aivan yhtä yleinen eikä aiheuta yhtä paljon lääkärissäkäyntejä.
Rokotevalmistajan tutkimuksissa rokotteen teho on pienillä imeväisillä ollut huonompi. Siksi rokote on rekisteröity vasta 6 kuukauden iästä alkaen.
Rokottamista ei suositella, jos lapsella on kuumeinen infektiotauti. Kuumeeton nuha tai yskä ei estä rokottamista.
Rokottaminen taudin itämisaikana ei ole vaarallista. Näin myöhään annettu rokote ei kuitenkaan ehdi rakentaa suojaa tautia vastaan.
Rokotetta annetaan ohjelmassa nyt vain 6-35 kuukauden ikäisille lapsille. Tätä vanhemmat lapset eivät ole suosituksen piirissä, elleivät kuulu lääketieteelliseen riskiryhmään. Nykykäytännön mukaan lapsi saa influenssarokotteen korkeintaan kolmena vuotena peräkkäin. Japanissa lapsia rokotettiin pitkään vuosittain eikä siellä todettu influenssan vaikeutuvan aikuisiässä niillä, jotka oli lapsena rokotettu. Toistuvien rokotusten vaikutuksia myös tutkitaan parhaillaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee sekä lapsille että aikuisille 0,5 ml:n kerta-annosta influenssarokotetta.
Rokotevalmisteella ei ole merkitystä. Toisena rokotteena voidaan siis antaa eri valmistetta kuin mitä ensimmäisellä kerralla oli annettu.
Influenssarokotteen saa antaa samaan aikaan tai millä aikavälillä tahansa muihin rokotteisiin nähden.
Hib-rokotteella tarkoitetaan rokotetta Haemophilus influenzae tyyppi b -bakteeria vastaan. Hib-bakteeri aiheuttaa kurkunkannen tulehdusta, aivokalvontulehdusta ja verenmyrkytystä. Sekaannuksia aiheuttavasta nimestään huolimatta Hib on aivan eri mikrobi kuin influenssavirus, jota vastaan pikkulapsia nyt rokotetaan.
Lapsen tulee ensimmäistä rokoteannosta annettaessa olla vähintään kuuden kuukauden ikäinen. Influenssarokotukset annetaan ennen influenssakauden alkua, mielellään marras-joulukuun aikana. Rokotus annetaan vuosittain. Jos lapsi on tänä syksynä juuri täyttänyt 6 kuukautta, hän ehtii saada rokotukset kolmena vuotena ollessaan 6kk, 18kk ja 30 kk ikäinen.
Kyllä, lapsi on oikeutettu saamaan maksuttoman influenssarokotuksen joka syksy siihen saakka kun hän täyttää 3 vuotta.
Kausi-influenssa -kampanja thl.fi-verkkopalvelussa