(25.11.09 päivitetty viruslääkehoidon kustannukset)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos päivittää suosituksia ajankohtaisen epidemiatilanteen, pandemiasta kertyvän uuden tiedon ja saamansa palautteen perusteella.
Influenssa A(H1N1)v -tapauksien määrä on suurentunut, on hyvä muistaa, että osa hengitystieinfektioista ja vakavista tautimuodoista on muiden mikrobien aiheuttamia.
Tavoitteena on influenssainfektioiden komplikaatioiden vähentäminen kohdistamalla viruslääkehoito erityisesti vakavasti sairastuneisiin ja riskialttiisiin ryhmiin. Suositus määrittelee myös kliiniset kriteerit laboratoriodiagnostiikan käytölle.
Influenssa A(H1N1)v -infektiolle ovat äkillisesti alkava kuumeinen sairaus (>38 C, alle 3-vuotiaat ≥38,5 C), johon liittyy yskää ja/tai kurkkukipua. Influenssa ei tyypillisesti ala pelkällä nuhalla. Lisäksi voi esiintyä muita oireita kuten jäsenten särkyä, päänsärkyä, vilunväristyksiä, väsymystä, oksentelua ja ripulia. Influenssan vakavin taudinmuoto on viruskeuhkokuume. Siihen voi liittyä vaikea hapettumishäiriö, joka voi johtaa äkilliseen hengitystoiminnan vajaukseen (ARDS, acute respiratory distress syndrome).
Laboratoriodiagnostiikkaa influenssa A(H1N1)v -infektion toteamiseksi käytetään kaikille sairaalahoitoa vaativille potilaille ja harkinnan mukaan muille vakavasti sairastuneille ja riskiryhmille. Ensisijaiset testit ovat PCR ja antigeenin osoitus (eivät varsinaiset pikatestit). Viruslääkityksen aloittaminen ei edellytä PCR-varmistusta. kts.
Mikrobiologiset tutkimukset influenssa A(H1N1)v -epäilyissä
Hoidon aloituspäätös tehdään kliinisin perustein huomioimalla myös muut erotusdiagnostiset vaihtoehdot. Hoitava lääkäri voi harkintansa mukaan määrätä viruslääkityksen myös alla mainittuihin ryhmiin kuulumattomalle potilaalle. Lievissä taudinmuodoissa viruslääke ei ole tarpeen. Lääkitys lyhentää sairauden kestoa ja lievittää oireita sitä tehokkaammin, mitä aikaisemmin se aloitetaan. Riskiryhmät ja vakavasti sairastuneet hyötyvät myös myöhemmin (yli 48 tunnin kuluttua oireiden alusta) aloitetusta hoidosta. Osastohoitoon otettaville influenssapotilaille viruslääkitys aloitetaan aina. Sen lisäksi viruslääkitys tulee aloittaa seuraaville influenssapotilaille:
- säännöllistä lääkitystä vaativa sydänsairaus (ei lievä verenpainetauti) tai keuhkosairaus (säännöllistä lääkitystä saavat astmapotilaat) tai diabetes
- krooninen maksan tai munuaisten vajaatoiminta
- vastustuskykyä heikentävä tauti esim. leukemia, lymfooma, HIV-infektio
- vastustuskykyä heikentävä hoito esim. elinsiirto, solusalpaajat, TNF-alfasalpaaja, kortikosteroidi >15 mg/vrk yli 2 viikkoa, muu immuunivastetta heikentävä hoito
- krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti
- sairaalloinen ylipaino (BMI, Body Mass Index yli 40)
2. Ehkäisevä viruslääkitys
Ehkäisevää viruslääkitystä ei pääsääntöisesti suositella. Sitä voidaan harkita käytettäväksi erikoissairaanhoidossa suuren riskin potilaille esim. hematologiset potilaat. Lisäksi sitä voidaan käyttää laitosepidemian torjunnassa (kesto 1-2 viikkoa) sairaanhoitopiirin infektiolääkäriä konsultoiden, kun osaston potilaalla tai henkilökunnalla varmistetaan influenssa A(H1N1)v -infektio ja altistumisia on tapahtunut: ei ole rokotettu tai asianmukaisia varotoimia ei ole ollut käytössä.
Ks.
Influenssaepidemian ehkäisy ja torjunta terveydenhuollon laitoksissa – kokemuksia keväältä 2006 (SLL 9/2007)
Lääkkeenä käytetään oseltamiviiria tai tsanamiviiria, jos ei ole vasta-aiheita. Hoidon kesto on pääsääntöisesti 5 vrk.
Taulukko:
Influenssaviruslääkkeiden käyttö uuden A/H1N1-viruksen aiheuttaman influenssan hoitoon ja ehkäisyyn pandemiatilanteessa (Fimea)
STM ja Lääkelaitos tiedottavat lääkemääräys- ja toimitusmenettelystä sekä mahdollisista lääkkeiden saatavuuden aiheuttamista rajoituksista.
Riskiryhmiin kuuluvat henkilöt, jotka epidemian aikana matkustavat ulkomaille, voivat saada hoitavan lääkärin määräämän hoitokuurin mukaansa edellyttäen, että heille annetaan yksityiskohtaiset ohjeet missä tilanteessa hoidon voi aloittaa.
Lieventämisvaiheessa influenssa A(H1N1)v -infektio ei enää ole tartuntatautilain ja -asetuksen tarkoittama yleisvaarallinen tauti (27.7.09 lähtien). Oseltamiviiria sisältävä Tamiflu-lääkevalmiste on rajoitetusti peruskorvattava (42%) riskiryhmään kuuluvalle potilaalle. Tamiflu on rajoitetusti korvattava myös pandemian aikana. Korvaus maksetaan, kun lääkäri on tehnyt reseptiin merkinnän "influenssa A ja riskiryhmä". Korvattavuus koskee Tamiflu 75 mg kapseleita ja Tamiflu 12 mg/ml jauhetta oraalisuspensiota varten. Tsanamiviiria sisältävä Relenza-valmiste ei ole tällä hetkellä lainkaan korvattava. Lisätietoja Tamiflun korvattavuudesta löytyy Kelan verkkosivuilla
www.kela.fi/laakehaku.