Kansanterveyslaitos tutkii suomalaisille merkittäviä kroonisia kansantauteja, niiden ilmaantuvuutta ja ehkäisymahdollisuuksia. Erityisenä huomionkohteena ovat ne elintavat ja riskitekijät, jotka merkittävästi vaikuttavat kansantautien syntyyn.
KTL toteuttaa viiden vuoden välein FINRISKI-tutkimusta. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan erityisesti sydän- ja verisuonitautien, syövän, astman, allegioiden sekä diabeteksen syitä ja niihin liittyviä ympäristö- ja perintötekijöitä. Tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena on palvella terveyspolittista päätöksentekoa tuottamalla tietoa kroonisten tautien riskitekijöistä ja niiden alueellisista eroista. Pitkän aikavälin muutoksia kartoitetaan vertailemalla tuloksia aikaisempiin FINRISKI-tutkimuksiin.
FINRISKI-tutkimus
KTL:ssä toimi vuosina 2003-05 Sosiaali- ja terveysministeriön alainen sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen asiantuntijaryhmä. Sen raportissa kuvataan sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen nykytila sekä esitetään suosituksia niiden ehkäisyn tehostamiseen:
Sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen asiantuntijaryhmän raportti 2005
Sydän- ja verisuonitautirekisteri on tietokanta sepelvaltimotautia ja aivoverenkiertosairauksia vuosina 1991–2007 sairastaneista ja päivitys vuoteen 2008 on meneillään.
Tyypin 2 diabetes lisääntyy Suomessa hälyttävästi. Tutkimusten mukaan sitä voidaan merkittävästi ehkäistä elintapamuutoksen avulla. Dehkon 2D-hanke, joka on osa Diabetesliiton koordinoimaa Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmaa DEHKO 2000-2010, soveltaa tutkimuksista saatua tietoa osaksi suomalaisen terveydenhuollon toimintaa.
Dehkon 2D-hanke
Dehko Diabetesliiton sivuilla
Diabetes Prevention Study (DPS) selvitti elintapamuutoksen merkitystä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Tutkimuksen seuranta jatkuu tavoitteenaan selvittää säilyvätkö saavutetut muutokset ohjausjakson jälkeen.
Diabeteksen ehkäisytutkimus DPS
KTL:n ravitsemustutkimus kartoittaa suomalaisten ruokatottumuksia, niiden merkitystä sairauksien ilmaantuvuudessa sekä kehittää erilaisia ravinnonkäytön mittausmenetelmiä.
Finravinto 2007 – tutkimuksessa kartoitettiin yli 2000 väestörekisteristä arvotun suomalaisen ruokavalio eri puolella Suomea. Perusraporttia laaditaan parhaillaan ja se valmistuu kesäkuussa 2008. Finravinto-tutkimus on 5 vuoden välein toteutettava seurantatutkimus ja se osa laajaa FINRISKI-tutkimusta.
Kansanterveyslaitos on jo kahdeksan vuoden ajan julkaissut netissä tietoa ruokalajien ja elintarvikkeiden koostumuksista.
FINELI -sivustolla on yli 2000 elintarvikkeen ravintosisältötiedot. Uutuutena Finelistä löydät ”Ruokakorin”, jolla voit laskea esim. yhden aterian tai päivän aterioiden ravintosisällön. Aloita kohdasta ’Lisää elintarvike’ ja lisää ruoat ja niiden määrät. Sen jälkeen voit siirtyä laskemaan esim. perusravintoaineiden ja energian saannin. Ruokalistaus on nyt myös mahdollista tallentaa.
Henkilöstöravintolassa lounastavat valitsevat terveellisempää ruokaa kuin muualla ateriovat.
Työaikainen ruokailu Suomessa -raportti selvittää lounaspaikan merkitystä suomalaisten ruokavalion laadussa.
Elintarviketaulukko sisältää useiden satojen elintarvikkeiden ravintoainekoostumuksen.
Lisää ravitsemustutkimuksesta
Ravitsemusyksikön sivuilla ja
Tietoa terveydestä -osiossa (mm. ravitsemussuositukset eri väestöryhmille).
Kansanterveyslaitoksen tupakointiin liittyvän toiminnan tavoitteena on tutkimus- ja asiantuntijatyön keinoin vähentää tupakointia Suomessa. KTL tuottaa ja jakaa tietoa tupakoinnista, sen ehkäisystä, vieroituskeinoista sekä suunnittelee ja toteuttaa tupakoinnin ehkäisyyn ja vähentämiseen liittyviä ohjelmia.
Tietopaketti tupakasta Tietoa terveydestä -osiossa
Stumppi.fi:n tietopaketti terveyden ammattilaisille
Kalvosarja:
Alkoholi elimistössä;
alkoholin haittavaikutuksia;
alkoholi ja hermosto;
alkoholiongelma ja sen hoito
Lisää alkoholista ja terveydestä
Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osaston sivuilla.
Elintapaseurannoilla seurataan aikuisväestön terveyden, toimintakyvyn sekä elintapojen ja väestöryhmäerojen kehittymistä Suomessa. Vuosittain toteutettavan kyselytutkimuksen tavoitteina on kartoittaa pitkän ja lyhyen aikavälin muutoksia terveyskäyttäytymisessä. Tutkimuksen tärkeimmät osa-alueet ovat tupakointi, ruokatottumukset, alkoholinkäyttö ja liikunta.
Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2006
Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 1978-2005
AVTK:n pohjalta toteutetaan myös aluekohtaisia tarkasteluja:
Pohjois-Karjalan aikuisväestön terveyskäyttäytyminen 1978-2000
Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen alueittain ja paikallisesti
Kahden vuoden välein toteutettava postikyselytutkimus kartoittaa suomalaisten eläkeikäisten terveydentilaa, toimintakykyä, apuvälineiden ja palveluiden käyttöä sekä avuntarvetta. Ruokatottumukset, tupakointi, alkoholinkäyttö ja liikunnan määrä kertovat eläkeläisten elintavoista.
Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys 1993-2005
NCD Strategies and Chronic Disease Prevention on KTL:n järjestämä kansainvälinen koulutusviikko. Sen keskeinen sisältö käsittää olemassa olevat kroonisten tautien ehkäisystrategiat, erilaiset kokeiluohjelmat ja keskeiset ehkäisymenetelmät sekä niiden taustalla olevat teoriat. Koulutukseen sisältyy kahden päivän vierailu Pohjois-Karjalassa, jonka aikana tutustutaan Pohjois-Karjala projektin kokemuksiin ja tuloksiin. Lisätietoa koulutusviikosta tulossa.
Lisää terveyden edistämisestä ja kroonisten kansantautien tutkimuksesta
Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osaston sivuilla.