Elämä pelissä



suomi/kuvat/elama_pelissa.gifElämä pelissä ohjelmasarja alkaa YLE TV1:llä 6. syyskuuta. Sarjassa kuusi tunnettua suomalaista saavat henkilökohtaiset ennusteet elinajastaan, joiden pohjalta he ryhtyvät muokkaamaan elintapojaan paremmiksi. Elinajan ennustava verkkotesti on kaikkien käytössä – sillä jokainen voi selvittää oman tilanteensa. Kokonaisuuteen kuuluu myös Duodecimin julkaisema kirja.


Elämä pelissä -testissä on sarja kysymyksiä, jotka koskevat elinoloja, elintapoja, sosiaalisia suhteita ja kokemuksia elämän eri alueilta. Annettujen vastausten perusteella peli ennustaa odotettavissa olevan eliniän.

Testin laskukaava perustuu Kansanterveyslaitoksen keräämiin seurantatietoihin suomalaisten terveydestä, elintavoista ja kansantaudeista. Vastaajalla on myös mahdollisuus kokeilla, kuinka paljon elintapojen tai muiden tekijöiden muuttaminen vaikuttaisi terveyteen ja ennustettuun elinaikaan.

Elämä pelissä -testin tarkoitus on kertoa kuinka paljon kukin voi itse vaikuttaa terveyteensä ja elinajan ennusteeseensa muuttamalla elintapojaan. Testi antaa sisältämistään aihealueista runsaasti lisätietoa sekä tarjoaa erilaisia tietolähteitä. Elämä pelissä -testi pyrkii oivalluksen ja ymmärryksen kautta auttamaan pysyvään terveyttä edistävään elämäntapamuutokseen.

Yksilön mahdollisuus vaikuttaa elämänsä pituuteen on olennaisesti lisääntynyt. Elämän pituus ja terveiden elinvuosien määrä kulkevat käsi kädessä. Aiemmin ympäristötekijät, esimerkiksi kulkutaudit ja nälänhätä, vaikuttivat ratkaisevasti elinikään. Myös tiedot elintapojen terveysvaikutuksista olivat ennen vähäiset. Tutkimus on sittemmin tuottanut runsaasti tietoa elinolojen, elintapojen ja terveyspalveluiden vaikutuksesta ihmisen terveyteen.

Useimmat meistä toivovat elävänsä pitkään ja terveenä. Monet tietäväkin jo millaisia asioita karttamalla ja mitä suosimalla voi parantaa mahdollisuuksia välttyä erilaisilta terveysongelmilta. Suomalaisten elinaika on pidentynyt parissa vuosikymmenessä viitisen vuotta – paljolti juuri elintapojen muutosten ansiosta – ja kaikki nämä lisävuodet ovat toimintakykyisiä elinvuosia.


Elinajan ennusteen tarkkuus

Ennusteen taustalla on tuhansien ihmisten terveyden seuranta. Pelin tulos tarkoittaa keskimääräistä elinaikaa sellaisessa suuressa joukossa henkilöitä, jotka vastaavat testiin täsmälleen samalla tavoin kuin yksittäinen vastaaja.

Testin kysymyksistä muun muassa tupakoinnilla ja runsaalla alkoholin käytöllä on jo yksinään suuri vaikutus elinajan odotteeseen. Testissä on myös suuri joukko tekijöitä, joilla yksittäisinä on pieni vaikutus, mutta jotka yhdessä voivat vaikuttaa elinajan odotteeseen useita vuosia. Elintapojen muuttaminen vaikuttaa huomattavasti terveyteen ja elinaikaan elämän kaikissa vaiheissa, esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen kannattaa myös myöhemmällä iällä.

Jotkin tekijät vaikuttavat osin toistensa kautta, esimerkiksi liikunnalla voit vähentää ylipainoa. Lihavuus puolestaan vaikuttaa verenpaineeseen, ja tämä taas vaaraan sairastua tai kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. On myös tekijöitä, kuten vanhempiesi nuorena sairastama sepelvaltimotauti tai itselläsi diagnosoitu diabetes, joihin et voi sinällään vaikuttaa. Näiden tekijöiden elinaikaa lyhentävää vaikutusta voit kuitenkin vähentää tehokkaasti omilla elintavoillasi.

Testi antaa tarkimmat elinajan ennusteet 25–74-vuotiaille, joilla ei ole todettu mitään vakavaa sairautta kuten syöpää tai sepelvaltimotautia. Muiden osalta ennuste on vähemmän tarkka, joskin elintapojen ja niiden muutosten vaikutus ennusteeseen on samansuuntainen.

Yksilötasolla vaihtelu on kuitenkin suurta. Läheskään kaikkia terveyteen ja elinikään vaikuttavia tekijöitä ei tunneta, ja niistäkin tekijöistä, joista on tietoa, peli sisältää vain osan. Lisäksi monet yksilöstä riippumattomat tekijät ja sattuma vaikuttavat terveyteen ja elinajan pituuteen.

www.yle.fi/elamapelissa

KTL: Tietoa terveydestä > Elintavat
KTL: Tietoa terveydestä > Terveys ja sairaudet
KTL: Tietoa terveydestä > Terveyden riskitestit

Kansanterveys-lehti 10/2007: Elämä pelissä
Elämänhallinta nousi Elämä pelissä -ohjelman kuluessa keskeiseksi tekijäksi elintapojen muutosta yrittävälle.
Kansanterveys-lehti 7/2007: Interventiot terveyden edistämisessä
Terveydenhuollossa interventiolla tarkoitetaan toimenpidettä, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisiin ja heidän terveydentilaansa. Laajojen valtakunnallisten projektien lisäksi interventiot voivat olla myös yksilöllistä elämäntapaohjausta, esimerkiksi alkoholin riskikulutuksen tunnistamista tai tupakasta vieroitusta.


Lisää terveystietoa
Testaa sydämesi terveys: www.sydanliitto.fi/testaa/fi_FI/sydamenterveys/
Testaa riskisi sairastua tyypin 2 diabetekseen: www.diabetes.fi/testit/riskitesti
Haluatko lopettaa tupakoinnin? www.stumppi.fi
Terveyskirjasto - lääkärikirja netissä: www.terveyskirjasto.fi
Juotko liikaa: www.paihdelinkki.fi/testaa/audit

Testin toiminnallisuus ja sisältö

Elämä pelissä -testiin sisältyy 39 kysymystä, jotka koskevat tärkeimpiä terveyteen ja elämän pituuteen vaikuttavia tekijöitä. Näiden lisäksi on monia muita tekijöitä, joiden tiedetään tai ainakin uskotaan edistävän tai vaarantavan terveyttä.

Perintötekijöillä saattaa olla vaikutusta testissäkin mukana oleviin riskitekijöihin, jotka puolestaan vaikuttavat elinaikaan. Henkilöllä saattaa olla esimerkiksi perinnöllinen alttius korkeaan kolesteroliin. Tämän testi huomioi kolesterolin kautta, ja elinaikaa voi pidentää alentamalla kolesterolia ruokavalion ja tarvittaessa lääkehoidon avulla.

Melko yleinen oletus on, että syöpä on vahvasti perinnöllinen tauti. Syöpä on kuitenkin kirjava ryhmä erilaisia tauteja, joista useimmat eivät ole perinnöllisiä ja perinnöllisistäkin jotkut ovat äärimmäisen harvinaisia. Yleisistä syöpämuodoista perinnöllisyyden merkitys on kiistaton muun muassa paksusuoli- ja rintasyövässä. Rintasyövän osalta on esitetty arvio, että siihen sairastuneista noin 20 prosentilla on perinnöllinen alttius sairastua tautiin. Vastaavasti paksusuolisyövässä noin neljänneksellä potilaista on perinnöllinen alttius.

Lukuisten syöpätapausten esiintyminen suvussa ei yleensä ole merkki perinnöllisestä syöpäalttiudesta vaan siitä, että syöpä on yleinen sairaus, kun kaikkia syöpämuotoja tarkastellaan yhdessä. Esimerkiksi 45–64-vuotiaista suomalaisista joka neljännen isä on joskus sairastunut syöpään. Lähes kaikissa syövissä elinympäristö ja elintavat vaikuttavat tautiriskiin paljon enemmän kuin perintötekijät.

On paljon harvinaisia yksittäisiä asioita, jotka voivat vaikuttaa paljonkin ihmisten elämän pituuteen, esimerkiksi jotkut perinnölliset taudit ja altistuminen tietyille työ- tai asuinympäristön vaaratekijöille. Perintötekijöiden suoraan aiheuttamia sairauksia on paljon, mutta ne ovat harvinaisia koko väestön tasolla. Testissä näistä sairauksista kysyminen veisi aikaa, eikä niihin vastaaminen ole motivoivaa, jos ei ole useimmista näistä koskaan kuullutkaan. Lisäksi näiden tautien harvinaisuuden tähden niiden vaikutuksista elinajan pituuteen on niukasti luotettavaa tietoa.

Perintötekijät voivat myös aiheuttaa alttiuden sairastua tautiin jonkun ympäristö- tai elintapatekijä vaikutuksesta. Näidenkin vaikutuksesta elinajan pituuteen on kuitenkin rajallisesti tietoa, ja harvoilla on tarkkoja tietoja omista perintötekijöistään. Siksi nämäkään eivät ole testissä mukana.

Elämä pelissä -testin sisältöä rajaava tekijä on myös se, että kaikista terveyteen ja elinaikaan vaikuttavista tekijöistä ei saada luotettavaa tietoa kyselymenetelmän avulla. Esimerkiksi monet laboratorio- ja muut tutkimukset voivat ennakoida tulevaa terveyttä. Näistä on mukaan otettu ainoastaan verenpaine ja seerumin kolesterolipitoisuus, jotka useimmilta suomalaisilta on mitattu ja monet myös muistavat nämä tulokset.

Joistakin elintavoista on vaikea saada pätevää tietoa kyselymenetelmällä. Hyvä esimerkki on suolansaanti, josta luotettavan tiedon saaminen edellyttäisi natriumin määrän mittaamista vähintään yhden vuorokauden aikana erittyneestä virtsasta. Niinpä sellaiset tekijät, joiden tiedetään olevan yhteydessä elämän pituuteen, mutta joista ei ihmisiltä kysymällä saa pätevää tietoa, on jouduttu jättämään pelistä pois.


Testin tekijät

Elämä pelissä -testin ovat tehneet Kansanterveyslaitos, Duodecim, YLE ja Lumisoft yhdessä. Tekijät ovat Kansanterveyslaitokselta, joka tekee väestön terveyteen, terveyden edistämiseen sekä sairauksien ja vajaakuntoisuuden ehkäisyyn tähtäävää soveltavaa tutkimusta.

Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osaston (ETEO) tutkimuksen ja seurannan kohteina ovat krooniset kansantaudit ja koti- ja vapaa-ajan tapaturmat sekä niihin liittyvät riskitekijät.
Sydän- ja verisuonitautien kansainvälisen epidemiologian yksikkö, yksikönpäällikkö Kari Kuulasmaa
Kroonisten tautien epidemiologian yksikkö, tutkimusprofessori Pekka Jousilahti

Terveyden ja toimintakyvyn osasto (TTO) tuottaa tietoa ja työskentelee väestön terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi sekä kehittää terveysseurantaa.
Kansanterveystutkimuksen yksikkö: ylilääkäri Seppo Koskinen, tutkija Tommi Härkänen, erikoistutkija Tuija Martelin, erikoistutkija Ari-Pekka Sihvonen sekä taloussihteeri Ninni Vanhalakka.

Testissä käytetään Kansanterveyslaitoksen kehittämää laskentakaavaa, joka perustuu FINRISKI-tutkimuksiin ja alan kansainväliseen tieteelliseen asiantuntemukseen. FINRISKI-tutkimuksissa mitattiin terveyden riskitekijöitä väestöotoksista vuosina 1982, 1987, 1992 ja 1997, ja seurattiin tutkittujen elinaikaa kuolinsyyrekisteristä.

KTL: FINRISKI
KTL: Kansallinen terveystutkimus



www.yle.fi/elamapelissa
Kustannus Oy Duodecim www.duodecim.fi

Mukana myös
Sydänliitto www.sydanliitto.fi
Diabetesliitto www.diabetes.fi
Hengitysliitto www.heli.fi
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto www.sitra.fi