Konjugoitunutta linolihappoa (CLA) syntyy välituotteena linolihapon kaksoissidosten tyydyttyessä bakteerien toimesta eläinten pötsissä ja sitä on pienehköjä määriä märehtijöiden maidossa ja lihassa. Kemiallisesti tuotetun CLA-seoksen on eläinkokeissa todettu ehkäisevän syövän kehitystä. Sillä on todettu eläimissä myös anabolisia vaikutuksia, joiden perusteella on arveltu sen voivan edistää laihduttamista ja lihasmassan kasvattamista. Tuloksia ihmiskokeista ei vielä ole tiedossa eikä tiedetä, missä määrin kemiallisesti tuotetun rasvahapposeoksen ja luonnostaan ravinnossa esiintyvän isomeerin vaikutukset eroavat toisistaan.
CLA ja sen esiintyminen meijerituotteissa ja lihassa on tunnettu kymmeniä vuosia. Suositun ja ajankohtaisen CLA:sta teki havainto kokeellista syöpää ehkäisevästä vaikutuksesta, joka tehtiin "vahingossa" tutkittaessa paistetun naudanlihan karsinogeenisia ominaisuuksia. Märehtijöiden pötsissä linolihaposta, jonka cis -kaksoissidokset ovat 9- ja 12-asemassa, muodostuu bakteerien vaikutuksesta 9- cis, 11-trans CLA:ta , jota kutsutaan myös boviinihapoksi ja joka on ylivoimaisesti yleisin ravinnon CLA-isomeeri. Pötsissä saturaatio etenee CLA:sta 11-trans vakseenihapoksi ja edelleen steariinihapoksi. Kaikkia näitä rasvahappoja siirtyy eläinten kudoksiin ja maitoon. Kudoksissa osa trans-vakseenihaposta voi desaturoitua takaisin CLA:ksi.
Monityydyttymättömien rasvahappojen tarjonta vaikuttaa trans-isomeerien muodostumiseen pötsissä. Niinpä CLA:ta ja trans-vakseenihappoa muodostuu enemmän laidunruokinnan kuin rehuruokinnan aikana, jolloin samalla tyydyttyneiden rasvahappojen osuus maidossa ja lihassa pienenee. CLA:n osuus meijerituotteiden rasvahapoista on yleensä 0,5-1 %. Ravinnon lisäksi ihminen saa CLA:ta myös trans-vakseenihapon desaturaation kautta. Kokonaissaanti jää parhaimmillaankin vain joihinkin satoihin milligrammoihin päivässä.
Lihasta valmistetulla uutteella tehdyn alkuperäishavainnon jälkeen kokeellisissa tutkimuksissa on käytetty kemiallisesti valmistettua CLA-seosta, jossa boviinihappoa on vain n. 40 % ja muista isomeereista, joiden kaksoissidokset ovat välillä 8-13, tärkein on 10- trans, 12-cis CLA. Paikallisesti käytetyn CLA:n todettiin ehkäisevän dimetyylibetsantraseenilla (DMBA) aiheutetun ihosyövän ilmaantuvuutta hiirissä ja ravinnossa annettu CLA ehkäisi rotissa kokeellista rintarauhasen, mahan ja paksusuolen syöpää. Vaste oli annoksesta riippuvainen ja pienimmät pitoisuudet, joilla suojavaikutus havaittiin, olivat 0,1-0,5 %. Syövältä suojaava vaikutus oli riippumaton ravinnon rasvahappokoostumuksesta.
Kudosviljelmissä CLA on estänyt useanlaisten ihmisen syöpäsolujen kasvua. Epidemiologisia havaintoja CLA:n ja syövän yhteyksistä ihmisissä ei vielä ole julkaistu, mutta tutkijoita kiinnostaa mm. se, selittääkö CLA:n saanti millään tavoin maidon juonnin ja rintasyövän vaaran välillä Suomessa todettua käänteistä tilastollista yhteyttä.
CLA:n syöpää ehkäisevän vaikutuksen on arveltu voivan perustua antioksidanttiominaisuuksiin. Saman mekanismin voi ajatella vaikuttavan myös LDL:n hapettumisalttiuteen ja sepelvaltimotaudin vaaraan. Antioksidanttitehosta käsitykset ovat kuitenkin ristiriitaisia ja kaikenkaikkiaan CLA:n vaikutusmekanismit tunnetaan huonosti.
CLA:n on todettu vähentävän immunostimulaation aiheuttamaa sytokiinivälitteistä kataboliaa. Rasvasoluviljelmissä se vähentää lipoproteiinilipaasin aktiivisuutta ja lisää lipolyysia ja lihaskudoksessa se lisää rasvahappojen beetaoksidaatiota. CLA:n syöttäminen vähensi rasvakudoksen määrää ja lisäsi rasvatonta kehon massaa hiirissä, rotissa, kananpojissa ja porsaissa.
Vaikutukset muistuttavat kasvuhormonin aiheuttamia mutta eivät ole niiden kanssa identtisiä. Löydökset ovat herättäneet kaupallisia ajatuksia CLA:n käytöstä apuna laihdutuksessa ja kehonrakennuksessa. Tuloksia kontrolloiduista kokeista ihmisissä ei ole julkaistu. CLA saattaa vaikuttaa myös glukoosiaineenvaihduntaan.
CLA:n syöpää ehkäisevä vaikutus on kiintoisa ja se näyttäisi johtuvan luontaiseksi katsottavasta 9-cis, 11-trans -isomeerista eli rumeenihaposta. Eläinkokeissa annetut määrät ovat ihmisen ravinnostaan saamiin verrattuna yli kymmenkertaisia eikä vaikutusten mekanismeista ole selvyyttä. Kudosvaikutukset saattavat hyvinkin johtua kemiallisesti tuotettujen valmisteiden muista isomeereista, joiden eräitä vaikutuksia voi pitää luonteeltaan toksisina.
Yhdysvalloissa terveyskauppojen hyllyt notkuvat CLA-valmisteista, joita markkinoidaan aina sinisilmäisille laihduttajille ja kaikkea kokeileville kehonrakentajille, ja Suomessakin valmisteita tiedetään käytettävän. Tällaisia rasvahapposeoksia ei kuitenkaan tulisi nauttia ennen kuin on tiedossa kontrolloitujen ihmiskokeiden tuloksia eikä ennen kuin tiedämme enemmän valmisteiden turvallisuudesta ja siitä, missä määrin vaikutukset riippuvat luontaisesti tavattavasta 9-cis , 11-trans -isomeerista ja missä määrin synteettisistä rasvahappoisomeereista. Jos luontainen rumeenihappoisomeeri osoittautuu hyödylliseksi, sen saantia voidaan lisätä kotieläinten ruokintaa muuttamalla.
Aro, A. Konjugoitunut linolihappo kiinnostaa syöpätutkijoita, laihduttajia ja kehonrakentajia. Suomen lääkärilehti 26/98.
Belury MA. Conjugated dienoic linoleate: a polyunsaturated fatty acid with unique chemoprotective properties. Nutr Rev 1995;53:83-89
Vihavainen L, Korpela R. Conjugated linoleic acid. Scand J Nutr 1998;42:74-76