Hammaskaries on vähentynyt selvästi
viimeisten 20 vuoden aikana. Silti kariesta esiintyy lähes joka
neljännellä suomalaisella aikuisella. Lapsilla hampaiden kunto on
heikentynyt. Lisääntynyt sokerin saanti ja yhä tiheämmin nautitut
välipalat ovat kasvava haaste hammasterveydelle. Ravinnolla on
vaikutusta hampaiden kuntoon sekä hampaiden kehitysvaiheessa että
sen jälkeen. Sokeri, virvoitus- ja urheilujuomat sekä tietyt
happamat ruoka-aineet kuluttavat hampaita. Ksylitolin käyttö,
hampaiden puhdistus ja napostelun vähentäminen auttavat pitämään
hampaat kunnossa.
Hammaskaries
Karies, eli hampaiden reikiintyminen, on hampaan kovakudoksen
syöpymistä bakteerien vaikutuksesta. Karieksen syntyyn vaikuttavat
myös ravinto sekä syljen määrä ja laatu.
Sokerimäärää tärkeämpää on kuitenkin sokerin nauttimistiheys: mitä
useammin sitä nautitaan sen haitallisempi vaikutus on hampaistolle.
Sokeripitoisen ruoka-aineen sitkeys tai takertuvuus lisää
haitallista vaikutusta. Ravinnon eri sokereilla on erilainen kyky
aiheuttaa hammaskariesta.
Taulukko. Ravinnon eri makeutusaineiden kyky
aiheuttaa hammaskariesta
|
Kariesta aiheuttavat
|
Eivät normaalisti aiheuta kariesta
|
Eivät missään tilanteessa aiheuta kariesta tai
jopa estävät sitä
|
|
sakkaroosi
glukoosi
fruktoosi
maltoosi
laktoosi (ei kuitenkaan maitotuotteissa, joissa on kalsiumia)
tärkkelyssiirapit
|
sorbitoli
mannitoli
maltitoli
isomaltoosi
|
ksylitoli
keinotekoiset makeutteet (aspartaami, sakariini, syklamaatti)
|
Lähde A. Aro, M. Mutanen, M.
Uusitupa. Ravitsemustiede.
Lisätietoa sokereista (FINELI)
Sakkaroosi
Sokerialkoholi
Karieksen ehkäisy
Kariesta voi ehkäistä hyvällä suuhygienialla eli hampaiden
mekaanisella puhdistamisella fluorihammastahnalla kahdesti
päivässä. Lisäfluoria voi tarpeen mukaan käyttää fluoritablettien,
-purukumin tai –huuhtelun muodossa terveydenhuoltohenkilöstön
antamien ohjeiden mukaan. Oleellista on myös välttää sokeria ja
happamia urheilujuomia sekä syödä terveellisiä välipaloja. Myös
ksylitolin käytöstä on hyötyä. Hampaita voi säästää syömällä ja
juomalla happamat ja makeat juomat sekä pikkuherkut aterioiden
yhteydessä.
PH:n laskiessa hampaista liukenee mineraaleja
Hampaiden pinnalla hammasplakissa elää bakteereita, jotka käyttävät
sokereita ja tärkkelyspitoisia aineita hyväkseen. Samalla syntyy
happoja, jotka alentavat suun pH:ta ja liottavat kiillettä. Kun pH
laskee normaalista 7:stä alle 5.5:een hampaan pinnasta alkaa liueta
mineraaleja. Pienikin sokerimäärä laskee pH:ta hampaiden pinnalla.
Urheilu- ja virvoitusjuomat sekä tietyt happamat ruoka-aineet
aiheuttavat eroosiota
Hampaiden kemiallista liukenemista kutsutaan eroosioksi.
Virvoitusjuomien ja mehujen on arveltu aiheuttavan sekä kariesta
että eroosiota, koska ne ovat samanaikaisesti sekä makeita että
happamia.
Tietyt happamat ruoka-aineet ja juomat, kuten sitrushedelmät ja
-mehut, virvoitus- ja urheilujuomat sekä viinietikat ja
etikkasäilykkeet, liottavat hampaan pintaa happamuutensa takia.
Pinta-vauriot saattavat pahentua, jos hampaat harjataan heti
happaman ruoan tai juoman nauttimisen jälkeen.
Ksylitoli
Ksylitoli, eli koivusokeri, ei laske suun pH:ta, koska hammasblakin
bakteerit eivät pysty tuottamaan siitä happoja eivätkä pysty
käyttämään sitä ravinnokseen. Ksylitoli niin sanotusti pysäyttää
happohyökkäyksen.
Ksylitoli estää kariesta mm. lisäämällä syljeneritystä ja
vähentämällä kariesbakteerien määrää.
Napostelu lisää kariesriskiä
Yksi suurimmista haasteista on lisääntynyt välipala- ja
napostelutyyppinen syöminen. Finravinto 2002 -tutkimuksen mukaan
suomalaiset aikuiset söivät päivittäin keskimäärin kuusi ateriaa,
joista kaksi tai kolme oli välipaloja. Miehistä 36% ja naisista 38%
nautti jopa neljän tai useamman välipalan päivässä. Etenkin
naisilla myös sakkaroosin saanti oli suositeltua runsaampaa.
Sokerin saannin olisi hyvä olla alle 10% kokonaisenergiasta.
Suurinta sakkaroosin saanti oli 25-43-vuotiaiden ikäryhmässä.
Lisätyn sokerin sekä virvoitusjuomien käyttö oli yleisempää
miehillä, naisten napostellessa mieluiten makeisia ja suklaata.
Sokerin kulutus ei ole kokonaisuudessa kasvanut, mutta makeisia ja
suklaata syödään entistä enemmän. Makeisten ohella virvoitusjuomien
kulutus on kasvanut voimakkaasti 1990-luvun alkupuolelta
lähtien.
Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja
terveys-tutkimuksen mukaan naisista 68 % harjasi hampaansa useammin
kuin kerran päivässä, mutta vain 39 % miehistä harjasi hampaansa
yhtä usein.
Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee sokeripitoisten ruokien ja
juomien nauttimista korkeintaan neljä kertaa päivässä.
Käyttötiheyden lisäksi sokerin saantia tulisi vähentää.
Lähteet:
Aro A, Mutanen M, Uusitupa M (toim). Ravitsemustiede. 2-3. painos,
2005.
Aromaa A, Koskinen S (toim). Terveys ja toimintakyky Suomessa.
Kansaterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002.
http://www.ktl.fi/portal/2920
Männistö S, Ovaskainen M-L, Valsta L, toim. Finravinto 2002
-tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2003. Hakapaino Oy:
Helsinki, 2003.
http://www.ktl.fi/portal/2920