Painonhallinta
Liikunnallisella ihmisellä on pienempi riski sairastua
korkeaan verenpaineeseen, aikuisiän diabetekseen tai
paksusuolen syöpään. Tutkimukset viittaavat
myös siihen että alttius sairastua luukatoon,
kaatumisesta johtuviin luunmurtumiin, veritulppiin, ylilihavuuteen
ja psyykkisiin sairauksiin on liikunnallisilla pienempi.
Elämänlaatu paranee liikkuessa psyykkisen hyvinvoinnin ja
paremman terveyden myötä. Tutkimuksen mukaan jo 5-10%
painonpudotukseen liittyy parantunut fyysinen toimintakyky ja
lihavuuteen liittyvien psykososiaalisten ongelmien
väheneminen. Yli 10-15% laihtuneet, jotka olivat pitäneet
tämän painon 1-2 vuotta, kokivat pysyviä parannuksia
fyysisen ja sosiaalisen elämänlaadun lisäksi
myös psyykkisessä elämänlaadussa.
Terveysvaikutusten saavuttamiseksi tulisi liikkua
päivittäin 150 kcal edestä tai 1000 kcal viikottain.
Tämä vastaa 70 kiloisella ihmisellä noin 10-20
minuuttia lumen luomista, 30-40 minuuttia puutarhatöitä,
37 minuuttia hidasta kävelyä, 20-40 minuuttia paritanssia
tai 20-40 minuuttia kotiaskareita kuten siivousta tai ikkunoiden
pesua päivässä. Alle murrosikäisen lapsen
tulisi liikkua vähintään tunnin
päivässä, aikuisen 30 minuuttia. Liikunnan ei
tarvitse olla yhtäjaksoista vaan sen voi jakaa lyhyempiin
osiin.
Väitöskirja:
Marjaana Lahti-Koski. Body mass index and obesity among adults in
Finland (PDF)
Marjaana Lahti-Koski. Työikäiset tukevoituneet - etenkin
vyötäröltä, 2001 (tiivistelmä)
Lisätietoja:
Lihavuuden käypä hoito -suositus
Energialaskuri joka laskee
liikunnassa kulutetut kilokalorit (EnergyNet, Kuopion
yliopisto)
Kansanterveyslehti 1/1997: Teema-lihavuus
Suomen
Lääkärilehti 8/2004: Lihavuus ja sen taustat
Suomessa - liikakilot kasvavana haasteena (PDF)