Suositusten tavoitteena on selkeyttää ravitsemukseen liittyviä keskinäisiä eroja ja ravitsemushoidon tavoitteita iäkkäiden ihmisten eri elämänvaiheessa. Suosituksia tulee toteuttaa kotihoidossa, vanhainkodeissa, sairaaloissa ja koko terveydenhuollossa niin yksityis- kuin kuntasektoreillakin.
Ravitsemustila, ruokailu ja ravinnonsaanti ovat kiinteästi yhteydessä ikääntyneiden ihmisten terveydentilaan ja toimintakykyyn. Suosituksissa otetaan huomioon ikääntyneiden erityistilanteet sairauksien ja kuntoutumisen yhteydessä ruokapalveluissa ja ravitsemushoidon toteuttamisessa. Ravitsemustila tulisi arvioida terveys-, hoiva- ja tukipalveluissa painoa seuraamalla ja käyttämällä ravitsemustilan arviointiin kehitettyjä menetelmiä. Ravitsemusongelmiin tulee puuttua suunnitelmallisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tehostettua ravitsemushoitoa toteutetaan silloin, kun ravitsemustila on heikentynyt, paino laskenut tai syödyn ruoan määrä on vähäinen
Uusissa suosituksissa painotetaan moniammatillista yhteistyötä eri henkilöstöryhmien välillä, jotta hyvän ravitsemuksen ja ravitsemushoidon merkitys ikääntyneen hyvinvoinnille ymmärrettäisiin ja sitä pyrittäisiin tukemaan kaikilla tahoilla. Ravitsemushoidon toteuttamiseen ja ruokailutilanteen käytännön järjestämiseen annetaan ohjeita ruokailun ajoittamisesta, ruokailuympäristöstä, välipaloista ja aterioiden ravintosisällöstä.
Ravitsemussuositukset ikääntyneille –suositusta voi ostaa kirjakaupoista ja
Editan verkkokaupasta. Suositukset julkaistaan myöhemmin myös sähköisenä versiona
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan verkkosivuilla.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Ravitsemussuositukset ikääntyneille. Helsinki: Edita Publishing Oy, 2010.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuosituksissa annetaan suositusluvut tärkeimpien ravintoaineiden kuten rasvojen, proteiinien, vitamiinien ja kivennäisaineiden saannille. Suositusluvut on laskettu keskimääräisen tarpeen ja sen hajonnan perusteella niin suureksi, että ne vastaavat koko terveen, kohtalaisesti liikkuvan väestön tarvetta. Suosituslukuja käytetään ryhmille esim. ruokapalvelun ruokalistasuunnittelussa (koulut, työpaikat, laitokset). Suositukset soveltuvat sellaisenaan myös tyypin 2 diabetesta sairastaville tai henkilöille, joilla verenpaine tai veren rasva-arvot ovat koholla.
Ravitsemussuosituksissa otetaan kantaa myös siihen, miten suositusten mukainen ruokavalio kootaan sekä annetaan ohjeita, miten suomalaisten ruokavaliota voidaan parantaa. Näillä toimilla voidaan edistää hyvää terveyttä.
Ruokapyramidi ja -ympyrä ohjaavat yksittäistä ihmistä ravintoainekohtaisia suosituksia paremmin suositusten mukaiseen ruoan käyttöön. Lautasmalli antaa osviittaa aterian kokoamiseen.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2005 (pdf)
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan juomasuositukset sisältävät uutta tietoa juomien sisällöistä ja käyttötavoista. Juomien merkitys suomalaisten ravitsemuksessa ja suunterveydessä on kasvanut. Juomavalikoima on laajentunut myös uudentyyppisiin tuotteisiin kuten urheilu-, energia- ja hyvinvointijuomiin sekä maustettuihin vesiin. Juomalla saadut kalorit ovat lihavuusriski. Makeat ja happamat juomat ovat haitallisia hampaille. Juomatavat ovat myös muuttuneet: makeaa juomaa nautitaan pitkin päivää ja hampaat altistuvat jatkuvalle happohyökkäykselle.
Suositus ottaa kantaa mm. virvoitus- ja energiajuomien tarjoamiseen/myymiseen kouluissa, terveyden edistämistyötä tekevien toimijoiden juomatietouden lisäämiseen (neuvolat, koulut, terveydenhuolto, urheiluseurat jne.), ikääntyneiden juomahuoltoon, raittiuteen ja alkoholijuomien kohtuukäyttöön.
Juomasuositusten perusteella on laadittu neuvontamateriaalia, joka sisältää juomien päivittäiset määrä- ja laatusuositukset lapsille ja nuorille, aikuisille ja ikääntyneille sekä vinkkejä viisaisiin juomavalintoihin.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Juomat ravitsemuksessa (pdf 482KB)