Tupakointi aloitetaan Suomessa keskimäärin 14-vuotiaana. Tupakoinnin aloittamisen riskitekijöitä löytyy niin yksilöstä itsestään kuin hänen sosiaalisista suhteistaan ja ympäristöstään. Tupakointi alkaa vähitellen muuttua ehdollistuneeksi käyttäytymiseksi. Samaan aikanaan kehittyy ja voimistuu fyysinen riippuvuus nikotiiniin, joka alkaa säädellä tupakoinnin määrää. Aikuisten vastuulla on suojata lapsia ja nuoria ja turvata heille terveellinen kehitys. Yksi osa tätä on keskeisten tupakoinnille altistavien riskitekijöiden tietäminen ja tunnistaminen.
Perinnöllisyys. Perinnölliset eli geneettiset tekijät selittävät tupakointikäyttäytymisestä noin puolet. Esimerkiksi elimistön tapa reagoida nikotiiniin on perinnöllisesti siirtyvä ominaisuus. Perinnöllisyyden osuus kokeiluissa ja aloittamisessa on pienempi, kun taas riippuvuuden syntymisessä ja tupakoinnin lopettamisessa sen vaikutus on suurempi.
Puberteettikehityksen vaihe. Tupakointi on yleinen riskikäyttäytymisen muoto nuoruudessa. Siirryttäessä lapsuudesta nuoruuteen, murrosiän mukanaan tuomat muutokset aivojen sosioemotionaalisessa järjestelmässä lisäävät itsensä palkitsemisen tarvetta erityisesti kaverien ja muiden vertaisten läsnä ollessa, minkä tuloksena riskinotto lisääntyy. Alttius riskikäyttäytymiseen puolestaan vähenee lähestyttäessä aikuisuutta, kun aivojen kognitiivinen kontrollointijärjestelmä kehittyy ja yksilön kyky itsesäätelyyn paranee. Rationaalisen ajattelun ohella tapahtuu myös nopeasti tunteisiin, tilanteisiin ja sosiaaliseen ympäristöön reagoivaa ajattelua ja päätöksentekoa, joka näkyy erityisen hyvin nuorilla.
Heikko koulumenestys. Heikosti peruskoulussa menestyvät ovat suuressa riskissä tupakoinnin aloittamiselle ja säännölliseen tupakointiin siirtymiselle. Helsinkiläiskouluissa tehdyssä tutkimuksessa alle 7 keskiarvon saaneista 58 prosentin havaittiin tupakoivan säännöllisesti 9. luokan keväällä, kun vähintään 9 keskiarvon saaneista tupakoivia oli 10 prosenttia. Tutkimuksessa yhteyden havaittiin olevan kaksisuuntainen: paitsi että heikosti menestyvät aloittivat tupakoinnin herkemmin, tupakoinnin aloittavilla myös koulumenestys alkoi kärsiä.
Mielenterveysongelmat. Tupakoinnin ja mielenterveysongelmien, erityisesti masennuksen, välillä on selvä yhteys jo nuoruudessa. Yhteyden on havaittu olevan kaksisuuntainen: masennus voi ennustaa tupakoinnin aloittamista ja toisaalta tupakointi voi ennustaa masennuksen ilmaantumista. Masentuneella nuorella on suuri riski aloittaa myös muiden päihteiden käyttö. Suomalaistutkimuksessa nuoruusiän masennus kasvatti sekä savukkeiden että nuuskankäytön aloittamisen riskiä. Päivittäin tupakoivilla 15-17-vuotiailla suomalaisnuorilla havaittiin tupakoimattomiin nähden yli 15-kertainen riski vakavalle masennushäiriölle. Toinen nuorilla usein tupakointiin liittyvä mielenterveyden häiriö on ADHD.
Kavereiden tupakointi ja sosiaalinen paine. Vertaisvaikutuksella on monia lähteitä: parhaat ystävät, seurustelukumppani, vertaisista koostuvat ryhmät tai verkostot sekä laajemmat sosiaaliset ryhmät tai alakulttuurit, joihin nuori kokee kuuluvansa. Vaikka vaikutuksen olemassaolo on todennettu laajalti, sen mekanismit ovat monimutkaisia ja osin vielä epäselviä. Läheskään aina ei ole kyse vertaisilta tulevasta suorasta ja pakottavasta paineesta toimia halutulla tavalla. Tupakointiin liittyvät päätökset näyttävät heijastavan pikemminkin nuoren joukkoon sopeutumista, sosiaalista hyväksyntää, suosituimmuutta ja itsenäisyyttä koskevia valintoja ja näkemyksiä. Nuoret joilla on positiivinen mielikuva tyypillisestä samanikäisestä tupakoijasta, aloittavat tupakoinnin todennäköisemmin kuin vähemmän positiivisen mielikuvan omaavat.
Vanhempien tupakointi. Vanhempien tupakoinnilla näyttää olevan keskeinen vaikutus nuoren tupakoinnin aloittamiseen. Tupakointi siirtyy usein sukupolvelta toiselle sekä perinnöllisinä että ympäristöstä opittuina vaikutteina. Kohdussa nikotiinille altistuneet lapset ovat kasvaneessa riskissä tupakoinnin aloittamiselle. Äidin tupakoinnilla on todettu olevan suurempi vaikutus nuoren tupakoinnin aloittamiseen. Tupakoivien vanhempien lapsien on usein helppo varastaa tupakkaa vanhemmiltaan. Vanhemmat eivät havaitse tupakoinnin aloittamista hajun perusteella, kuten tupakoimattomat vanhemmat usein tekevät. Tupakoivat vanhemmat antavat vahvan mallin tupakointiin.
Muiden aikuisten malli. Myös muilla nuorten kanssa tekemisissä olevilla aikuisilla on suuri vastuu nuorten tupakoinnista. Nuoret eivät pääsääntöisesti hyväksy että heidän kanssaan tekemisissä olevat aikuiset tupakoivat, esimerkiksi oppilaitoksissa. Koulut ja oppilaitokset ovat keskeisiä kehitysympäristöjä nuorille, ja niissä toimivien aikuisten toiminta ja malli tärkeää. Nuorten tupakointi onkin yleisempää oppilaitoksissa, joissa myös henkilöstö tupakoi. Jos oppilaitoksessa ei ole selviä tupakointia kieltäviä sääntöjä, joita myös henkilöstö noudattaa, tai kieltoja ei tunneta tai niitä ei pidetä uskottavina, tupakointi on todennäköisesti yleisempää. Koska tupakointi aloitetaan keskimäärin 14-vuotiaana, yläaste on aikuisten toiminnan ja huomion osalta kriittistä aikaa.
Tupakkatuotteiden saatavuus, hinta ja muut lainsäädännölliset tekijät. Tupakan helppo saatavuus nuoren elinympäristössä synnyttää tilanteen, jossa nuoren alttius riskikäyttäytymiselle voi muuttua tupakoinniksi. Vaikka nuorella olisi perinnöllinen herkkyys nikotiinille, tupakkariippuvuuden syntyminen riippuu siitä haluaako nuori kokeilla tupakointia ja saako hän tupakkatuotteita hankittua. Suomalaisista päivittäin tupakoivista nuorista 70 prosenttia raportoi hankkivansa tupakat kaupallisista lähteistä. Tämä siitä huolimatta, että myynti on Suomessa kielletty alle 18-vuotiaille.
Tupakan hinnankorotukset ovat tärkeitä, sillä niillä pystytään vähentämään tehokkaasti erityisesti nuorten tupakointia. Yleiset tupakointikiellot ja savuttomat elinympäristöt tukevat savuttomuutta koko elämänkaarella.
Median vaikutus. Nuorten maailmassa erilaiset mediat ovat keskeisellä sijalla. Nuorten lehdet, televisio, elokuvat, internet ovat lähes jokaisen nuoren arkipäivää. Ei ole vain sattumaa että lasten ja nuorten elokuvissa tupakoidaan runsaasti. Tupakkateollisuuden asiakirjoista käy ilmi, että laskelmoitu markkinointi myös lapsille ja nuorille on jatkunut vaikka teollisuus on tiennyt tuotteidensa terveyshaitat. Tupakkamyönteiselle medialle ja markkinoinnille altistuminen lisää nuorten positiivisia asenteita tupakointia kohtaan ja kasvattaa riskiä tupakoinnin aloittamiselle.