Nuuskan käyttö ja kokeilu alkoivat lisääntyä 1990-luvun alussa. Erityisesti urheilua harrastavien nuorten parissa nuuska yleistyi, vaikka tupakointi tässä ryhmässä oli vähäistä. Useat urheilujärjestöt, mm. salibandy- ja jääkiekkoliitot kielsivät nuuskan käytön kilpailutoimintansa yhteydessä vuonna 1998. Elinkeinotoiminnassa nuuskan myynti tai luovuttaminen on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 1995.
Nuuskaa esitetään välillä tupakoinnin lopettamisen apuvälineeksi, välillä haittojen ehkäisijäksi. Tieteellistä näyttöä nuuskan tehosta tupakasta vieroituksessa ei kuitenkaan ole olemassa. Yhden tupakkatuotteen korvaaminen toisella ei johda tupakoinnin lopettamiseen. Vieroitusoireiden hallintaan tupakointia lopetettaessa löytyy näyttöön perustuvia menetelmiä kuten nikotiinikorvaushoidot. Vaikka nuuskassa on vähemmän haitallisia aineita kuin poltettavassa tupakassa, nuuska ei missään nimessä ole vaaratonta.
Suomessa käytettävä ruotsalainen kostea nuuska sisältää ainakin 2 500 kemiallista yhdistettä. Noin puolet nuuskasta on tupakkaa, jonka lisäksi nuuskassa on muun muassa raskasmetalleja ja jäänteitä tuholais- ja kasvimyrkyistä. Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen IARC:in mukaan nuuska sisältää 28 syöpää aiheuttavaa ainetta.
Nuuskaajan nikotiiniannos on keskimäärin suurempi kuin tupakoivan, ja terveyshaitat ovat samansuuntaisia kuin poltettujen tupakkatuotteiden. Nikotiini vaikuttaa nostamalla tilapäisesti verenpainetta ja sydämen sykenopeutta, jolloin sydän rasittuu normaalia enemmän. Nikotiinin vaikutuksesta verisuonet supistuvat ja lihasten verenkierto vähenee, mikä lisää liikuntavammojen vaaraa ja hidastaa lihasten palautumista urheilusuorituksen jälkeen. Lihasvoima- ja massa vähenevät, koska lihasten hapen ja ravintoaineiden saanti heikkenee.
Nuuska ärsyttää suun limakalvoja ja aiheuttaa pysyviä ienrajojen syöpymisvaurioita ja hampaiden kiinnityskudosten löystymistä. Nuuskaajan hampaat värjäytyvät, kuluvat ja reikiintyvät helposti. Nuuskan käytön on todettu lisäävän suun, nenän ja nielun alueen syöpien vaaraa sekä kasvattavan riskiä sairastua sepelvaltimotautiin tai saada tappava infarkti.
Merkittävimmät erot poltettuihin tupakkatuotteisiin verrattuna ovat suuremmat suun alueen vaurioiden ja suusyövän riskit ja pienempi keuhkosyöpäriski keuhkoihin hengitettävän tervan jäädessä pois. Ilman nuuskatuotteiden yksilöintiä sekä alkoholin ja tupakan käytön huomioimista syöpäriskiä koskevat tutkimustulokset eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia.
Euroopassa nuuskaa käytetään lähinnä Ruotsissa. Pääosa Suomessa käytettävästä nuuskasta tuodaan laivoilta joko Ruotsista tai Virosta. Tutkimusten mukaan nuuska ei kuitenkaan ole olennaisesti vähentänyt tupakkatuotteiden kulutusta, vaan toiminut porttina savukkeille.
Esimerkiksi vuonna 2009 ruotsalaisista aikuisista miehistä tupakoi päivittäin 11 prosenttia ja nuuskasi 29 prosenttia, kun vastaavan ikäisistä suomalaisista miehistä 24 prosenttia tupakoi. Ruotsissa lähes joka toinen nuuskankäyttäjä on kuitenkin sekakäyttäjä tupakoiden nuuskaamisen lisäksi. Ruotsin kansanterveyslaitoksen mukaan ruotsalaisista miehistä 32 prosenttia käyttää tupakkatuotteita päivittäin. Ruotsissa nuuskan kulutus 15-vuotta täyttänyttä kohden kasvoi vuodesta 1970 vuoteen 2001 2,5-kertaiseksi.
Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -kyselytutkimuksen mukaan vuonna 2010 päivittäin nuuskaa käytti suomalaisista 15-64-vuotiaista miehistä 1,6 prosenttia. Vuosina 2000-2010 päivittäin nuuskaavien miesten osuus vaihteli 1,2 (2002) - 2,5 (2004) prosenttiin, mutta mitään selkeää nousevaa tai laskevaa trendiä ei ole havaittavissa. Nuuskaa satunnaisesti käyttävien miesten osuus on tosin kasvanut 1,6 (2000) 4 (2010)prosenttiin. Naisten nuuskan käyttö on hyvin harvinaista ja naisten päivittäinen nuuskaaminen lähes olematonta, 0,1-0,2 prosentin luokkaa.
EU:n komission raportti nuuskasta