Tupakkariippuvuus

Tupakkatuotteista syntyy fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus

Tupakkariippuvuus on moniulotteinen riippuvuusoireyhtymä, jossa kemiallinen nikotiiniriippuvuus yhdistyy psyykkiseen ja sosiaaliseen riippuvuuteen sekä tapariippuvuuteen. Riippuvuuden voimakkuutta voidaan arvioida mm. tupakointimäärän ja -tavan perusteella. Päivittäin tupakoivat voivat arvioida omaa riippuvuuttaan esimerkiksi seuraavan testin avulla:

1. Kuinka pian herättyäsi poltat ensimmäisen savukkeen?

a) Alle 6 minuutin kuluessa (3 pistettä)

b) 6-30 minuutin kuluessa (2 pistettä)

c) 31-60 minuutin kuluessa (1 piste)

d) Yli 60 minuutin kuluttua (0 pistettä)

2. Kuinka monta savuketta poltat päivittäin?

a) Alle 10 savuketta (0 pistettä)

b) 11-20 savuketta (1 piste)

c) 21-30 savuketta (2 pistettä)

d) yli 30 savuketta (3 pistettä)

Kysymysten pisteet lasketaan yhteen. Pisteiden tulkinta: 0-1 = vähäinen riippuvuus, 2 = kohtalainen riippuvuus, 3 = vahva riippuvuus, 4-6 = hyvin vahva riippuvuus. Testin lähde: Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot, Käypä hoito -suositus 2006.

Nikotiiniriippuvuus

Päivittäin tupakoiva henkilö tupakoi keskimäärin 1--2 tunnin välein, aamupäivisin tiheämmin, pitääkseen nikotiinipitoisuuden sopivana. Nikotiini on kirkas, mauton, emäksinen aine, jonka imeytyminen elimistöön riippuu savun pH-arvosta. Sitä tislautuu tupakasta tervahiukkasiin, joka kulkeutuu keuhkoihin. Keuhkoista nikotiini imeytyy verenkiertoon nopeasti ja ensimmäiset nikotiinimolekyylit ovat aivoissa muutamassa sekunnissa. Muutamassa minuutissa elimistössä on yhtä paljon nikotiinia kuin sisään hengitetyssä savussa. Nikotiini hajoaa maksassa ja erittyy sellaisenaan munuaisten kautta virtsaan. Nikotiinipitoisuus laskee varsin nopeasti, noin puolessatoista tunnissa, jolloin tarvitaan uusi annos.

Aivoissa nikotiini vaikuttaa kaikkialla, mutta erityisesti nikotiinireseptoreissa. Pieninä annoksina nikotiini kiihdyttää näitä reseptoreita. Tietyillä aivoalueilla vapautuu välittäjäaineita, muun muassa dopamiinia, ja tupakoija kokee hetkellisen nautinnon. Mikäli aivot altistuvat toistuvasti nikotiinille, ne alkavat tottua siihen. Nikotiinireseptoreiden määrä ja tiheys kasvavat ja ne herkistyvät nikotiinille. Aivojen rakenne muuttuu pysyvästi. Tämä selittää, miksi vuosia tupakoimattomana ollut jää usein uudelleen koukkuun jo yhden savukkeen polttamisen jälkeen.

Psyykkinen riippuvuus

Tupakointi merkitsee tupakoijalle usein mielihyvän kokemusta. Tupakoija oppiikin reagoimaan tunnetiloihin, tilanteisiin ja paikkoihin tupakoimalla. Tällöin pyritään välttämään tai sietämään epämiellyttäviä tunteita, tai vahvistamaan positiivisia kokemuksia tupakoinnin avulla. Toisto jättää käyttäytymistä vahvistavia muistijälkiä, ja nikotiinin positiiviset vaikutukset palkitsevat ja vahvistavat oppimista. Nikotiiniriippuvaisella henkilöllä noin puolentoista tunnin tupakoimattomuus johtaa vierotusoireisiin, jotka lievittyvät tupakan avulla. Opittu psyykkinen tapa reagoida saa siten fyysisen vahvistuksen. Tupakoija ehdollistuu vahvasti sekä ulkoisiin että sisäisiin herätteisiin. Ympäristön ja kaveripaineen ohella oma stressi, väsymys ja näläntunne laukaisevat helposti tarvetta polttaa.

Sosiaalinen riippuvuus

Tupakointi on monelle sosiaalinen tapahtuma. Tupakkatauolla vaihdetaan kuulumisia tai puretaan paineita. Tupakointi alkaa usein kaveripiirissä: tupakoitsija toivoo tupakoinnin kautta kuuluvansa tiettyyn porukkaan. Kun riippuvuus on jo syntynyt, sosiaalisen puolen merkitys vähenee, mutta edelleen tupakointiin liittyy yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä. Sosiaalinen riippuvuus voi estää lopettamisen, koska tupakoijan olisi luovuttava tutuista ympäristöistä voidakseen olla tupakoimatta.

Tapariippuvuus

Päivittäin tupakoiva polttaa keskimäärin 20 savuketta päivässä. Se tekee 200 käden liikettä päivässä, 200 imua, 200 suunsuipistusta, 200 mukavaa tunnetta kurkussa ja 200 savukiehkuraa puhallettuna. Yli 200 toistoa, samaa motorista liikettä, joka muodostaa opitun liikesarjan. Tapaan liittyy myös tupakkatuotteiden koskettelua, savukkeen sytyttämistä ja mahdollisesti käärimistä. Tupakoinnista muodostuu lihasmuistiin jälki, jonka toistaminen tuo nautintoa. Palkitseva kokemus syntyy tupakoimiseen kohdistuvasta tunteesta ja fyysisestä nautinnosta. Palkitseva kokemus vahvistaa jälleen tapariippuvuutta. Pyrimme mieluummin toistamaan opittuja liikeratoja kuin tekemään uusia.

Lisätietoja

Tietoa tupakasta eroon pyrkiville: www.tupakkainfo.fi

Tukea tupakoinnin lopettajalle: www.stumppi.fi ja neuvontapuhelin 0800 148 484(ma-pe klo 13-18)

Terveyskirjasto: Tupakasta vieroitus

Tupakasta vieroituksen Käypä hoito -suosituksen potilasversio