Tutkimushankkeissa on selvitetty pien- ja asuinkerrostalojen kosteusvaurioiden yleisyyttä ja korjauskustannuksia. Kosteusvauriot ovat yleisiä kaiken tyyppisissä asunnoissa. Kerros- ja pientaloissa korjausten tai tarkemman tutkimisen tarvetta oli lähes joka toisessa asunnossa. Asuntojen kosteusvaurioista suurin osa oli kosteissa tiloissa, loput vauriot jakautuivat melko tasaisesti eri tilojen kesken.
Lisäksi on selvitetty koulurakennusten kosteusvaurioiden yleisyyttä. Koulurakennuksissa kolmessa neljästä oli kosteusvaurioita. Puu- ja kivikoulujen välillä ei ollut suuria eroavaisuuksia. Puukouluissa oli hieman enemmän vaurioita lukumääräisesti pinta-alaan suhteutettuna. Puukoulujen vauriot olivat vaurioasteeltaan pahempia, mutta pinta-alaltaan pienempiä kuin kivikoulujen vauriot. Etenkin koulurakennusten kunto on vähitellen huonontunut huollon ja kunnostuksen puutteiden takia joten niihin on päässyt syntymään vakaviakin kosteusvaurioita. Rakennusten kunnossapitoon ja korjaamiseen tuleekin kiinnittää huomiota.
Kosteusvaurioiden yleisimmät syyt ovat rakennusaikaiset työ- ja suunnitteluvirheet ja -puutteet, rakenteiden ja materiaalien tekninen vanheneminen sekä lämpö- ja vesieristevauriot. Rakennusten kosteuslähteitä ovat mm. sade- ja sulamisvedet, maaperän kosteus, ulko- ja sisäilman kosteus, käyttövedet sekä rakennekosteus. Rakennusmateriaaleihin kosteus voi johtua esimerkiksi vuodoista, tiivistymisestä tai kapillaarisesti. Myös puutteellinen ilmanvaihto on yksi merkittävä kosteusvaurioihin johtava syy.
Kosteusvaurioiden ennaltaehkäisyssä huolellisella suunnittelulla niin uudis- kuin korjausrakentamisessa päästään hyvään lopputulokseen. Oikeat materiaalit valitaan oikeisiin paikkoihin ja käytetään toimiviksi tunnettuja ratkaisuja. Rakennusten omistajien ja käyttäjien huoltotoimenpiteillä on merkittävä vaikutus vaurioiden ennaltaehkäisyssä ja rajoittamisessa.
Rakennusta ja sen riskialttiita osia tulee tarkastaa ja huoltaa säännöllisesti. Kosteuden hallitsemiseksi kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota ilmanvaihtoon, välipohjaratkaisuihin, lämmöneristyksiin, kosteus- ja vedeneristyksiin, salaojituksiin ja maanpinnan muotoiluun rakennuksen ympärillä.
Rakennusmateriaalit on suojattava kastumiselta myös rakentamisen aikana. Havaittuihin pieniinkin ongelma- ja vauriokohtiin on puututtava välittömästi ja niiden syyt on selvitettävä ja korjattava. Lisäksi ilmanvaihdon toimivuudesta on huolehdittava. Edellä luetelluilla toimenpiteillä voitaisiin ehkäistä tai rajoittaa jopa 40-50 % asuinrakennusten kosteusvaurioista.
Kosteusvauriokohteissa pitää ensimmäisenä poistaa vaurioon johtaneet syyt sekä selvittää vaurion laajuus. Tämän jälkeen tulee korjata vaurion aiheuttamat vahingot. Kosteiden tai märkien rakenteiden kuivaamatta jättäminen saattaa aiheuttaa homekasvun tai lahoamisen alkamisen ja rakenteiden vaurioitumisen. Yleissääntönä homehtuneet tai lahonneet puurakenteet tulee uusia. Kun lahonnutta puutavaraa uusitaan, pitää vaurioituneen puutavaran lisäksi uusia myös noin 0,5 m tervettä puuta. Kun homehtunutta materiaalia uusitaan, pitää uusia myös noin 0,2 m tervettä materiaalia.
Homehtuneet materiaalit, joita ei voida uusia, puhdistetaan homeesta, kuivataan ja tarvittaessa käsitellään homekasvua estävällä aineella. Desinfiointia ei pidä käyttää ainoana korjaustoimenpiteenä. Desinfiointia voidaan tarvittaessa käyttää yhtenä korjaustoimia täydentävänä vaiheena. Kun homehtuneet materiaalit on poistettu, voidaan jäljelle jäävät rakenteet puhdistuksen lisäksi desinfioida.
On huomioitava, että vaikka mikrobikasvusto olisikin kuollut desinfioinnin jälkeen, jo muodostunutta rihmastoa voi olla edelleen materiaaleissa. Myös tällainen kuollut kasvusto voi aiheuttaa terveyshaittoja. Kastuneet lämmöneristykset pitäisi pääsääntöisesti uusia, koska lämmöneristeet ovat hitaita kuivumaan ja täten pitävät rakenteita pitkään kosteina. Lisäksi märkien eristeiden lämmöneristyskyky on huono ja eristeistä on vaikea havaita niissä mahdollisesti olevaa homekasvustoa.
Korjaustoimenpiteiden tai mahdollisen puhdistuksen yhteydessä työntekijän pitää käyttää vähintään P2-luokan, mieluummin P3-luokan suodattimella varustettua hengityssuojainta ja suojavaatetusta. Korjausten aikana tulisi korjattavat tilat eristää muista tiloista, eikä tilojen käyttö korjaustöiden aikana ole suositeltavaa.