Pogostantaudin aiheuttaa alfaviruksiin kuuluva Sindbis-virus. Ensimmäinen suomalainen pogostaepidemia havaittiin vuonna 1974 Ilomantsissa ja tauti saikin nimensä Ilomantsin kirkonkylän ”pogostan” mukaan.
Pogostantauti tarttuu hyttysenpiston välityksellä. Linnut toimivat Sindbisviruksen reservuaarina eli isäntinä. Tautia esiintyy elo─syyskuussa, jolloin loppukesän Culex ja Culiseta -hyttyset aikuistuvat. Taudin nimi on ruotsiksi augusti─september sjukan.
Aikaa hyttysenpistosta ensimmäisiin oireisiin kuluu noin viikko. Tauti alkaa yleensä ihottumalla: koko keholla esiintyy näppylämäistä, joskus vesikellomaista kutiavaa ihottumaa. Sairastuneelle voi tulla kuumetta ja samaan aikaan yksi tai muutama nivel kipeytyy. Nilkan kipeytyminen on tyypillistä, mutta myös polvessa, ranteessa tai sormien pikkunivelissä voi olla särkyä. Ihottuma ja kuume häviävät muutamassa päivässä, mutta nivelkipu saattaa kestää jopa kuukausia. Ihottuma muistuttaa joskus vesirokkoa tai parvorokkoa, ja nivelkipujen takia voidaan epäillä reumatauteja.
Taudin akuuttivaiheessa otetusta verikokeesta voidaan todeta Sindbisviruksen vasta-aineita, mutta joskus vasta-aineita ilmaantuu myöhemmin, vasta sairauden toisella viikolla. Tavallisesti pogostantautia epäiltäessä otetaan kaksi verinäytettä 1─2 viikon välein.
HUSLAB-ohje http://www.huslab.fi/ohjekirja/3527.html
Pogostantauti on viruksen aiheuttama, eikä siihen ole olemassa täsmälääkettä. Nivelkipuja lievitetään kipulääkkeillä. Ihottuman aiheuttamaa kutinaa voidaan lievittää antihistamiinilääkkeillä.
Hyttysenpuremien välttäminen loppukesällä auttaa suojautumaan pogostantaudilta. Erityisesti luonnossa liikuttaessa on hyvä suojautua riittävällä vaatetuksella ja hyttyskarkotteilla. Tyypillisesti pogostantauti tarttuu metsässä marjoja poimittaessa tai sienestettäessä.

Suomessa pogostantautia esiintyy eniten Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Keski-Suomessa. Sitä on esiintynyt runsaasti seitsemän vuoden välein (1974, 1981, 1995 ja 2002). Huippuvuosina sairastuneita saattaa olla tuhansia. Seitsemän vuoden kierrolle ei tiedetä syytä, mutta lintukantojen vaihtelut tuntuvat olevan yhteydessä pogostantaudin ilmaantuvuuteen. Sairastuneista naisia on 56 prosenttia. Suomalaisista keskimäärin kahdella prosentilla on Sindbis-virusvasta-aineita merkkinä aiemmin sairastetusta taudista. Vasta-ainemäärityksin on todettu, että Ilomantsissa jopa 40 prosenttia aikuisista on sairastanut pogostantaudin.
Ajantasaiset tartuntatautitilastot osoitteessa
www.tartuntatautirekisteri.fi/tilastot
Tartuntataudit Suomessa 1995–2009
Tietoa Sindbis -virus vasta-aineiden näytteenotosta
ohje HUSLAB
Kansanterveyslehden artikkeli 1997/5 Hyttyset levittävät virustauteja Suomessa