Legionellat ovat bakteereja, joita esiintyy pieniä määriä makeissa luonnon vesissä ja maaperässä. Legionellabakteerit voivat lisääntyä vesijärjestelmissä ja kulkeutua aerosolien mukana hengitysilmaan. Legionellojen aiheuttamat joukkosairastumiset ovat liittyneet hotellien, sairaaloiden, risteilylaivojen ja yleisötapahtumien vesi- ja ilmastointijärjestelmiin.
Legionellalajeja tunnetaan lähes 50 ja seroryhmiä 70. Näistä yleisin on
Legionella pneumophila, erityisesti sen seroryhmä 1.
Legionella voi aiheuttaa ihmiselle infektiotaudin jota kutsutaan legionelloosiksi. Ihminen saa tartunnan hengittäessään legionellabakteereja sisältävää aerosolia. Itämisaika tartunnasta ensioireisiin on 2─10 vrk. Taudinkuva voi vaihdella oireettomasta infektiosta vaikeaan keuhkokuumeeseen. Kuivan yskän, kuumeen, pääsäryn, lihaskipujen ja hengenahdistuksen lisäksi taudinkuvaan voi kuulua myös rinta- ja vatsakipua. Yli neljänneksellä potilaista esiintyy ripulia ja puolella sekavuutta. Perussairaudet, korkea ikä ja tupakointi lisäävät sekä sairastumisen että vakavan taudin riskiä.
Epidemioiden yhteydessä on havaittu että alle 5 prosenttia altistuneista sairastuu keuhkokuumeeseen. Joskus legionnellat aiheuttavat lyhyen itsestään rajoittuvan kuume-taudin, Pontiac-kuumeen, jonka itämisaika on alle 2 vuorokautta ja se muistuttaa influenssaa.
Legionelloosi ei tartu ihmisestä toiseen.
Legionelloosi todetaan virtsan antigeenitestillä, hengitystie-eritteiden viljelyllä tai veren vasta-ainetutkimuksella. Virtsan antigeenitestit tunnistavat luotettavasti vain Legionella pneumophila seroryhmän 1 infektiot.
Ensisijainen mikrobilääke on perinteisesti ollut erytromysiini. Nykyisin käytetään uudempia makrolideja tai fluorokinoloneja.
Legionelloositapausten nopea tunnistaminen ja tapausten raportointi ovat avainasemassa epidemioiden ehkäisyssä. Legionelloosi on ilmoitettava tartuntatauti. Kansanterveyslaitoksen infektioepidemiologian osasto ottaa yhteyttä kaikkiin tartuntatautirekisteriin ilmoitettuihin legionelloosipotilaisiin ja haastattelee heidät altistuslähteiden kartoittamiseksi. Matkailuun liittyvät tapaukset ilmoitetaan Euroopan seurantaverkkoon (European Surveillance Scheme for Travel Associated Legionnaires’Disease, EWGLINET). Se tavoitteena on havaita samaan majoituslaitokseen liittyvät eri maiden kansalaisilla todetut tapaukset. EWGLINET on laatinut myös ohjeiston vesijärjestelmien aiheuttaman legionelloosiriskin vähentämiseksi.
Suomessa todetaan vuosittain 5─20 legionelloositapausta, joista viidennes liittyy matkailuun.