Kurkkumätä eli difteria on
Corynebacterium diphtheriae -bakteerin aiheuttama nielun, kurkunpään, nenän tai ihon tulehdus. Bakteeri tuottaa toksiinia, joka voi aiheuttaa vaikeita komplikaatioita, kuten sydänlihastulehdusta.
Tartunta tapahtuu läheisessä kontaktissa kurkkumätäpotilaaseen tai tautia kantavaan henkilöön. Tartunnan voi saada esimerkiksi sylkikontaktista tai samoja ruokailuvälineitä käyttämällä.
Kurkkumädän itämisaika on yleensä 2–5 vuorokautta, mutta se voi olla myös 1–10 vuorokautta. OIreeton ja hoitamaton tartunnan saanut voi levittää tartuntaa viikkojen, jopa kuukausien ajan.
Hengitystietulehduksen kaltaiseen tautiin kuuluu rajuoireinen nielutulehdus, joka voi ylettyä myös kurkunpäähän ja keuhkoputkiin. Tulehtunut kaulan alue on turvonnut ja hengittäminen voi olla vaikeaa. Jälkitauteina potilas voi saada sydänlihastulehduksen tai halvauttavan polyneuropatian. Kurkkumätäpotilaista 5–10 % menehtyy länsimaissa.
Kurkkumätä todetaan nielusta otetulla bakteeriviljelyllä.
Kurkkumätää ehkäistään rokottamalla. Kurkkumätärokotus on kuulunut Suomessa yleiseen rokotusohjelmaan vuodesta 1953. Vuoden 2004 loppuun asti perusrokotussarjaan kuului lapsilla neljä annosta DTP-rokotetta. Suojaa tehostettiin vuosin 1989–2004 Tetanus-d -rokotteella 11–13-vuoden iässä, puolustusvoimissa sekä aikuisiässä. Vuonna 2003 rokotusohjelmaan lisättiin 6-vuotiaiden tehosterokotus kurkkumätää, jäykkäkouristusta ja hinkuyskää vastaan. Vuoden 2005 alusta alkaen lapset ovat saaneet kurkkumätäsuojan osana yhdistelmärokotetta (DTaP-IPV-Hib), mikä annetaan 3, 5 ja 12 kuukauden iässä. Suojaa tehostetaan 4 ja 14–15 vuoden iässä. Aikuisille suositetaan jäykkäkouristus-kurkkumätätehosterokotusta 10 vuoden välein.
Tautia hoidetaan kurkkumätäantitoksiinilla ja mikrobilääkkeillä.
Kurkkumätää ei esiintynyt Suomessa laisinkaan vuosina 1966–1992. Vuosina 1993–1996 todettiin kymmenen kurkkumätätartuntaa. Yksi sairastuneista menehtyi. Vuonna 1999 todettiin yksi tartunta ja vuonna 2001 kaksi tartuntaa. Kaikki tartunnat ovat olleet peräisin joko Venäjältä tai sairastuneella on ollut läheinen kontakti Venäjällä asuvaan henkilöön.