Kysymyksiä ja vastauksia lintuinfluenssa- ja pandemiarokotteista

Kysymyksiä ja vastauksia lintuinfluenssasta ja pandemiarokotteesta

Onko tautia vastaan rokotetta?

Nykyistä, linnusta ihmiseen tarttuvaa H5N1-virusta vastaan on kehitteillä niin sanottu mallirokote. Sen uskotaan lieventävän taudin oireita ja mahdollisesti ehkäisevän tartuntoja silloinkin, jos tauti alkaisi tarttua ihmisestä toiseen.

Kansanterveyslaitos allekirjoitti maaliskuussa 2006 sopimuksen H5N1-influenssarokotteen eli niin sanotun mallirokotteen hankinnasta. Sopimuksen mukaan hollantilainen rokotevalmistaja Solvay Pharmaceuticals valmistaa Suomea varten H5N1-rokkoainetta määrän, joka tavanomaista annostusta käyttäen riittää 5,2 miljoonan rokoteannoksen valmistamiseen. Ennen rokotteen valmistusta valitaan valmistuksessa käytettävä H5N1-viruskanta. Lisäksi selvitetään rokotteen koostumus ihmisillä tehtävissä kliinisissä testauksissa. Tämänhetkinen arvio on, että ampulloitu rokote saadaan Suomeen vuoden 2008 loppupuolella. Alkuperäiseen aikatauluun tuli viivästys virusten kasvatusongelmien vuoksi.

H5N1-mallirokote otetaan käyttöön vain, jos H5N1-lintuinfluenssavirus muuttuu ihmisestä toiseen leviäväksi ja aiheuttaa pandemian. Rokotetta ei käytetä nykyistä, linnuista ihmisiin tarttuvaa H5N1-lintuinfluenssaa vastaan. Lopullinen täsmärokote voidaan kehittää vasta pandemian alettua, jolloin linnuista peräisin oleva influenssa A-virus on muuttunut ihmisestä toiseen helposti leviäväksi. Optimistisimpien arvioiden mukaan ensimmäiset rokotteet valmistuvat kolmen kuukauden kuluttua pandemian alkamisesta. Kerralla tuotettava rokotemäärä on kuitenkin rajallinen ja Suomeen rokotetta olisi mahdollista saada aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua pandemian alkamisesta. Suomella on täsmärokotteen osto-oikeutta koskeva jonotussopimus, jonka perusteella hollantilainen rokotevalmistaja Solvay on sitoutunut toimittamaan Suomeen 5,5 miljoonaa annosta täsmärokotetta. Täsmärokotteella tehostetaan H5N1-mallirokotteen aikaansaamaa suojaa, jos pandemia on H5N1-tyypin viruksen aiheuttama. Kumpikaan rokote ei tehoa tavalliseen kausi-influenssaan. (13.3.2007, KTL)

Rokotetaanko ihmiset pandemiavirusta vastaan lintuinfluenssavirusrokotteella, mallirokotteella vai täsmärokotteella?

H5N1-mallirokotetta voidaan käyttää myös varsinaista pandemiavirusta vastaan, mikäli pandemiavirus on mallirokotteessa käytetyn H5N1-viruksen johdannainen. Mallirokotteen etu on tällöin, että sitä voidaan valmistaa suuria määriä jo etukäteen, ja rokotukset voidaan aloittaa välittömästi pandemian puhjettua.

Koska rokotettavilla ei ole ennestään opittua immuniteettia pandemiavirusta vastaan, tarvitaan todennäköisesti kaksi rokoteannosta. Jos pandemian aiheuttaja on H5N1-lintuinfluenssaviruksen muunnos, järkevintä on antaa ensimmäisenä annoksena etukäteen varastoon hankittua H5N1-mallirokotetta ja toisena annoksena täsmärokotetta heti, kun sitä on saatavilla.

H5N1-mallirokotteen valmistuksessa käytetään linnuista ihmisiin tarttunutta H5N1-lintuinfluenssavirusta. Siksi etenkin yhdysvaltalaiset asiantuntijat nimittävät usein myös tätä ihmisille tarkoitettua rokotetta lintuinfluenssarokotteeksi. Suomalaiset asiantuntija eivät mielellään käytä tätä nimitystä ihmisille tarkoitetusta rokotteesta, jotta sitä ei sekoitettaisi linnuille tarkoitettuun rokotteeseen.

Mallirokote suojaa pandemiavirusta vastaan todennäköisesti huonommin kuin täsmärokote. Sen antama suoja voi kuitenkin olla ratkaisevan tärkeä vakavien tautimuotojen ja kuolemantapausten ehkäisemisessä. (24.4.2006, KTL)

Milloin pandemiarokotteita on saatavilla?

H5N1-mallirokoteannokset oli tarkoitus valmistaa ja siirtää Suomeen vuoden 2007 aikana. Rokotteen valmistus kuitenkin viivästyi virusten kasvatusongelmien vuoksi. Tämänhetkisen arvion mukaan ampulloitu rokote saadaan Suomeen vuoden 2008 loppupuolella.Tätä ennen valitaan rokotteen valmistuksessa käytettävä H5N1-viruskanta. Lisäksi selvitetään rokotteen koostumus ihmisillä tehtävissä kliinisissä testauksissa.

Rokotteen kliininen testaus ihmisillä voi olla vielä kesken, kun rokoteannokset siirretään Suomeen. Mallirokotteen myyntilupaa voitaneen odottaa vuosina 2008–2009. Suomen mallirokotesopimus koskee sellaista määrää H5N1-rokkoainetta, että siitä tavanomaista annostusta käyttäen voidaan valmistaa 5,2 miljoonaa rokoteannosta

Täsmärokotteita saadaan vasta pandemian aikana. Optimistisimpien arvioiden mukaan ensimmäiset rokotteet valmistuvat kolmen kuukauden kuluttua pandemian alkamisesta. Kerralla tuotettava rokotemäärä on kuitenkin rajallinen ja Suomeen rokotetta olisi mahdollista saada aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua pandemian alkamisesta. (13.3.2007, KTL)

Mitä järkeä on siinä, että rokotteita saadaan vasta puoli vuotta pandemian puhjettua, jos pandemia kestää 4–8 viikkoa?

Jos pandemian aiheuttaja on H5N1-lintuinfluenssaviruksen muunnos, väestö voidaan rokottaa H5N1-mallirokotteella heti pandemian alettua. Mallirokote suojaa pandemiavirusta vastaan todennäköisesti huonommin kuin täsmärokote. Sen antama suoja voi kuitenkin olla ratkaisevan tärkeä vakavien tautimuotojen ja kuolemantapausten ehkäisemisessä.

Täsmärokotetta voidaan alkaa valmistaa vasta kun tiedetään, mikä virus influenssapandemian aiheuttaa. Rokotteen saaminen Suomeen kestää nykyarvion mukaan ainakin puoli vuotta siitä, kun virus on määritetty. Aiempien kokemusten perusteella ensimmäisen pandemia-aallon jälkeen voi seurata toinen ja mahdollisesti kolmaskin aalto 3-9 kuukautta ensimmäisen aallon päättymisen jälkeen. (24.4.2006, KTL)

Milloin rokotukset aloitetaan?

Rokotukset aloitetaan mahdollisimman pian pandemian alettua. Varastoon hankittavaa H5N1-mallirokotettakaan ei ole tarkoitus käyttää ennen mahdollisen H5N1-virustyypin aiheuttaman pandemian puhkeamista.

Mikäli pandemian aiheuttaa H5N1-lintuinfluenssaviruksen muunnos ja Suomessa on pandemian alkaessa varastossa tehokkaaksi arvioitua H5N1-mallirokotetta, aloitetaan joukkorokotukset tällä mallirokotteella pandemian alettua heti, kun se on käytännössä mahdollista.

Rokotukset täsmärokotteella aloitetaan heti, kun rokotteita on saatavilla. (24.4.2006, KTL)

Ketkä rokotetaan pandemiarokotteilla?

Suomen tavoitteena on tarjota rokotetta koko väestölle pandemian alettua. Käytännössä tämä tarkoittanee, että rokotuksiin olisivat oikeutettuja Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt ja että rokotukset ovat vapaaehtoisia. Alle puolivuotiaita ei ole tarkoitus rokottaa, koska niin pienille rokotteesta ei ole hyötyä.

Vaikka Suomessa valmistaudutaan rokottamaan koko kansa, on mahdollista, että rokotteita ei saada kaikille samaan aikaan. Tällaisessa tilanteessa joudutaan päättämään, ketkä rokotetaan ensin. Etusija on tuolloin infektiopotilaita hoitavalla terveydenhuoltohenkilöstöllä, jonka työtaakka ja henkilökohtainen sairastumisvaara ovat selkeästi suurempia kuin muilla ryhmillä. Aiempien kokemusten perusteella tiedetään, että pandemioiden vakavuus ja eri ikäluokkiin kohdistuva vaara voivat vaihdella suuresti. Jos pandemia on raju ja iskee erityisesti lapsiin ja nuoriin, heidät asetetaan etusijalle. Jos pandemia on lievä eikä aiheuta merkittävää kuolleisuutta nuoremmissa ikäluokissa, hoitohenkilökunnan jälkeen rokotetaan 65-vuotta täyttäneet ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat. Muun väestön lopullinen rokotusjärjestys on mahdollista määrittää vasta rokotusten aloittamisen kynnyksellä. (24.4.2006, KTL)

Voiko esimerkiksi matkailija tai siipikarjatyöntekijä saada lintuinfluenssarokotteen, vaikka pandemia ei olisikaan alkanut?

Toistaiseksi kaikki suunnitelmat rokotteiden käytöstä koskevat pandemia-aikaa. Teholtaan epävarma H5N1-rokote ei missään tapauksessa ole paras keino torjua linnuista ihmiseen huonosti tarttuvaa H5N1-virusta tai edes ihmisestä toiseen satunnaisesti tarttunutta virusta. Kehittelyvaiheessa olevia rokotteita ei voi käyttää tällaiseen tarkoitukseen. (21.2.2006, KTL)

Suojaako tavanomainen influenssarokote lintuinfluenssavirusta tai pandemiavirusta vastaan?

Tavallinen vuosittaisen epidemian torjuntaan tarkoitettu influenssarokote ei anna minkäänlaista suojaa lintuinfluenssavirusta tai pandemiavirusta vastaan. (13.3.2007, KTL)

Jos tavallinen influenssarokote ei suojaa mitenkään lintuinfluenssavirusta vastaan, miksi joissakin maissa on rokotettu siipikarjatyöntekijöitä tavallisella influenssarokotteella nimenomaan lintuinfluenssavaaran vuoksi?

Pandemiavirus voi syntyä muun muassa siten, että lintuinfluenssavirus ja tavallinen ihmisten influenssavirus kohtaavat toisensa samassa henkilössä. Tässä henkilössä voi silloin syntyä näiden virusten yhdistelmävirus, joka kykenee leviämään helposti ihmisestä toiseen ja aiheuttamaan vaikean taudin. Tällainen yhdistelmävirus voisi nopeasti lähteä leviämään ja aiheuttaa pandemian. Lintuinfluenssavirukselle mahdollisesti altistuvia siipikarjatyöntekijöitä on rokotettu tällaisen virusten kohtaamisen estämiseksi. Lintuinfluenssavirukselta tavallinen influenssarokote ei heitä suojaa.

Kuvatun tapahtuman todennäköisyys Euroopassa on äärimmäisen pieni. Suomessa se on käytännössä olematon. Siksi siipikarjatyöntekijöiden influenssarokotuksiin lintuinfluenssan torjumiseksi ei Suomessa toistaiseksi ole tarvetta. (24.4.2006, KTL)

Miten pandemiarokotteiden teho ja turvallisuus tutkitaan?

Tehon ja turvallisuuden tutkimisessa käytetään apuna mallirokotetta. Mallirokotteen tuotantomenetelmän, koostumuksen ja annostelutavan tulee Euroopan lääkeviraston (EMEA) ohjeen mukaan olla samanlaisia kuin saman valmistajan myöhemmin tuottaman täsmärokotteen.

Mallirokotteen turvallisuus ja teho selvitetään ennen pandemian alkua niin pitkälle kuin mahdollista laboratoriotutkimuksin, eläinkokein ja ihmisiin kohdistuvissa kliinisissä tutkimuksissa. Kutakin mallirokotetta testataan tuhansilla ihmisillä. Näissä tutkimuksissa tarkastellaan ennen kaikkea rokotteiden aikaansaamaa vasta-ainetuotantoa ja haittavaikutuksia.

Pandemian alettua voidaan valmistaa täsmärokote, jossa mallivirus tai sen osa on korvattu vastaavalla pandemiaviruksen johdannaisella tai sen osalla. Mallirokotetta suuresti muistuttavaa täsmärokotetta ei silloin Euroopan lääkeviraston ohjeen mukaan enää tarvitse testata kliinisissä tutkimuksissa, vaan sitä voidaan alkaa käyttää heti, kun rokote on valmistettu ja laadunvarmistustestit tehty. (24.4.2006, KTL)

Sisältävätkö pandemiarokotteet kananmunaa?

Suomeen hankittavat mallirokote ja täsmärokote tuotetaan soluviljelmissä. Kumpikaan rokote ei sisällä kananmunaa. (24.4.2006, KTL)