Listeria ( Listeria monocytogenes) on yleinen maaperässä ja vedessä elävä bakteeri.
Listeria voi aiheuttaa ihmiselle listerioosi-nimisen taudin bakteerilla saastuneiden elintarvikkeiden välityksellä. Aika listeriabakteeria sisältäneen elintarvikkeen nauttimisesta oireiden alkamiseen vaihtelee viikon ja parin kuukauden välillä.
Tautiin sairastuvat tavallisimmin vastustuskyvyltään heikentyneet henkilöt, vanhukset, raskaana olevat naiset ja vastasyntyneet. Listerioosiin sairastuneista 25 prosenttia menehtyy. Vaarassa ovat erityisesti iäkkäät ja henkilöt, joilla on vaikeita perustauteja.
Terve aikuinen ja lapsi sairastuu harvoin vakavasti.
Listerioosiepidemioiden yhteydessä on kuvattu vatsatautiin sairastuneita, joiden oireet ovat hävinneet ilman antibiooottihoitoa.
Vastustuskyvyltään heikentyneillä, kuten vanhukset, syöpä- ja aids-potilaat, maksa- ja munuaistauteja sairastavilla tai kortisonilääkitystä saavilla, listerioosi ilmenee tavallisesti vaikeana yleisinfektiona tai aivokalvontulehduksena.
Raskaana olevilla listerioosi ilmenee kuumetautina, joka muistuttaa tavanomaista influenssaa (kuume, päänsärky, lihaskivut) ja joka voi johtaa keskenmenoon tai ennenaikaiseen synnytykseen.
Varhaisessa infektiossa tartunta on todennäköisesti saatu äidiltä istukan kautta. Äidillä on ollut kuumeisen infektion oireita, lapsivesi on usein vihreää ja lapsella on jo syntyessä vaikean yleisinfektion oireita.
Myöhäisessä infektiossa äidillä ei yleensä ole infektio-oireita. Lapsen tartunta on todennäköisesti tapahtunut synnytyksen aikana synnytyskanavasta tai sairaalainfektiona. Lapsen oireet puhkeavat viikon jälkeen synnytyksestä ja tauti ilmenee usein aivokalvontulehduksena.
Listeriabakteeri voidaan viljellä verestä, selkäydinnesteestä tai muusta infektiopesäkkeestä. Vastasyntyneellä bakteeria voidaan lisäksi viljellä iholta, äidin istukasta tai lapsivedestä. Listeria kasvaa tavanomaisilla vilejlyalustoilla, muita bakteereita sisältävät näytteet kuten uloste vaativat erityismenetelmän. Seulontatestejä, joilla raskaana olevien alttius listeriainfektiolle voitaisiin todeta, ei ole toisin kuin esimerkiksi vihurirokossa.
Hoitoon käytetään ampisilliinin ja aminoglykosidin yhdistelmää. Penisilliiniallergisille suositellaan sulfa-trimetopriimiä ja lievissä tautimuodoissa erytromysiiniä. Lääkkeet annetaan suonensisäisesti ja hoidon kestoksi suositellaan 2─6 viikkoa taudinkuvasta ja potilasryhmästä riippuen. Infektion esiintyessä raskauden aikana varhain aloitettu antibioottihoito voi ehkäistä sikiön ja vastasyntyneen infektion.
Lisätietoa elintarvikkeista saa osoitteesta
http://www.evira.fi
Suomessa todetaan vuosittain 20─50 listerioositapausta.
Lisätietoja:
Ajantasaiset tiedot tartuntatautirekisteristä osoitteesta http://www3.ktl.fi/stat