Meningokokki
Neisseria meningitidis on bakteeri, joka voi aiheuttaa aivokalvotulehdusta eli meningiittiä ja yleistynyttä bakteeri-infektiota eli sepsistä. Meningokokkeja on useita eri ryhmiä, joista tärkeimmät ovat A, B, C, W
135 ja Y. Näiden ryhmien meningokokit voivat aiheuttaa epidemioita.
Meningokokki-infektioita voi esiintyä minkä ikäisellä henkilöllä tahansa, mutta eniten niitä on pienillä lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Meningokokin aiheuttamat sairaudet ovat hyvin vakavia. Aivokalvontulehdus on yleisempi kuin vakava yleisinfektio. Yleisinfektio ja aivokalvontulehdus voivat olla samalla potilaalla yhtäaikaisesti. Kuolleisuus aivokalvontulehdukseen on noin 10 prosenttia ja yleisinfektioon jopa 50 prosenttia.
Meningokokin aiheuttama sairaus alkaa äkillisesti ja tauti etenee nopeasti, etenkin yleisinfektiossa. Nopeimmillaan se voi aiheuttaa potilaan menehtymisen alle vuorokaudessa oireiden alkamisesta. Oireita ovat päänsärky, korkea kuume, niskajäykkyys, silmien valonarkuus, yleistilan lasku ja iholla näkyvät pistemäiset verenpurkaumat eli petekkiat. Potilaalla voi olla myös pahoinvointia ja oksentelua sekä sekavuutta. Hoitoon pitää hakeutua välittömästi.
Ihminen on meningokokki-bakteerin ainoa isäntä, ihminen kantaa sitä nielussaan. Noin 10 prosentilla väestöstä esiintyy
meningokokin oireetonta nielukantajuutta. Kantajuus kestää yleensä muutaman kuukauden. Läheinen kontakti on edellytys tartunnan saamiselle. Meningokokki tarttuu pisaratartuntana henkilöstä toiseen esim. suutelemalla tai yhteisiä ruokailuvälineitä käyttämällä. Elimistön ulkopuolella bakteeri kuolee nopeasti.
Meningokokki voidaan todeta verestä ja selkäydinnesteestä viljelmällä. Jos selkäydinnesteessä tai muussa tavallisesti steriilissä nesteessä todetaan värjäyksessä gram-negatiivisia diplokokkeja, kyseessä on todennäköisesti meningokokki.
Hoito vaatii aina sairaalassa annettavaa suonensisäistä mikrobilääkitystä. Lisäksi potilaalle annetaan nestehoitoa mahdollisen sokin korjaamiseksi.
Suomessa on myynnissä kaksi erilaista meningokokkirokotetta: MencevaxACW
135Y ja NeisVac-C. Ne tehoavat nimiensä mukaisiin ryhmiin. B-ryhmän meningokokkiin ei ole rokotetta.
A+C -rokotetta suositellaan niille, joilta perna on poistettu. Suomen armeijassa Mencevax ACW
135Y on pakollinen kaikille alokkaille.
Rokotetta harkitaan matkustettaessa Afrikkaan, Aasiaan tai Etelä-Amerikkaan tavallisten turistikohteiden ulkopuolelle. Rokote on tarpeen etenkin jos meningokokkialueella oleskellaan pitkään tai työskennellään esim. sairaaloissa, pakolaisleirillä tai lastenkodeissa. Saudi-Arabian viranomaiset vaativat todistuksen MencevaxACW
135Y -rokotuksesta ennen kuin he myöntävät viisumiin Mekan pyhiinvaeltajille. Iso-Britanniassa vaaditaan usein todistus A+C ryhmän rokotuksesta sinne meneviltä yliopisto-opiskelijoilta.
Yksittäisen tapauksen yhteydessä estolääkitys annetaan myös sairastuneen lähikontakteille vuorokauden kuluessa diagnoosin varmistumisesta tai jos vahvasti epäillään meningokokkitautia. Lähikontaktit on määritelty toimenpideohjeessa:
Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä pdf (2009) THL
Epidemiatilanteessa rokotusta voidaan käyttää epidemian pysäyttämiseksi silloin kun taudinaiheuttaja ei ole B-ryhmän meningokokki.
Suomessa meningokokki aiheuttaa noin 40─50 henkilön sairastumisen vuosittain, B-ryhmän meningokokki on yleisin infektion aiheuttaja.
Matkailijan terveysopas:
Meningokokkitaudit
Rokottajan käsikirja:
Meningokokkirokotteet
Kartta meningiittivyöhykkeestä Afrikassa
Toimenpideohje estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä pdf (2009) THL
WHO:n arkisto meningokokin aiheuttamista epidemioista