Extended Spectrum Beta-Lactamase eli laajakirjoinen beetalaktamaasientsyymi
ESBL on tiettyjen gramnegatiivisten suolistobakteerien entsyymi, joka pilkkoo mikrobilääkkeitä. ESBL-entsyymiä tuottava bakteeri on vastustuskykyinen avohoidossa ja sairaaloissa yleisimmin käytetyille antibiooteille. Tavallisimmin ESBL-ominaisuus todetaan
Escherischia coli ja
Klebsiella- bakteerilajeilla. Usein ESBL-ominaisuuteen liittyy moniresistenttiys, eli bakteeri on vastustuskykyinen useimmille käytössä oleville antibiooteille.
lisätietoa
KTL:n bakteeri- ja tulehdustautien osasto:
http://www.ktl.fi/portal/10614
ja
Klebsiella-lajit kuuluvat suoliston normaaliin bakteerikasvustoon. Ne ovat yleisimpiä virtsatieinfektioiden aiheuttajia. Nämä bakteerit voivat aiheuttaa myös muita harvinaisempia vatsanalueen infektioita, kuten sappirakon tai umpilisäkkeen tulehduksia. Taudinaiheuttamiskyvyltään ESBL-bakteerit eivät eroa tavanomaisista
E. coli tai
Klebsiella -kannoista.
Osalla potilaista, joilla todetaan ESBL-bakteeri, jää tämä osaksi suoliston normaalia bakteerikasvustoa. Tällainen oireeton kantajuus voi olla pitkäkestoista. Tavallisesti ESBL-kantajuutta ei tutkita, mutta paikallisesti käytännöt ESBL-kantajuuden selvittämiseksi vaihtelevat epidemiatilanteen mukaan.
Tärkein riskitekijä saada ESBL-bakteerin aiheuttama infektio on edeltävä mikrobilääkehoito. Mikrobilääkitys antaa kasvuedun vastustuskykyisille bakteerikannoille. Ikä ja laitoshoito ovat myös merkittäviä riskitekijöitä. ESBL-kantoja tavataan kuitenkin myös nuorilta henkilöiltä, joilla ei ole mitään edellä mainittuja riskitekijöitä. Osa kannoista on ilmeisesti peräisin ulkomailta, missä ESBL-kannat ovat yleisiä (esim. Etelä-Eurooppa).
Suomessa eristetyistä
E. coli- ja
Klebsiella -bakteereista 1-2 %:lla on ESBL-ominaisuus, mutta alueellisesti tilanteet vaihtelevat huomattavasti.
Lisätietoa:
Tartuntatautirekisteri:
http://www3.ktl.fi
Toistaiseksi kaikkiin Suomessa todettuihin ESBL-bakteereihin on ollut tehoavia lääkkeitä. Lievissä infektioissa voidaan käyttää laboratorion suorittaman herkkyysmäärityksen mukaisia lääkkeitä. Osassa infektioista ei ole enää ESBL-bakteeriin tehoavia suun kautta otettavia lääkkeitä, joten hoito joudutaan toteuttamaan suonen sisäisin lääkkein.
ESBL-kannat voivat levitä potilaasta toiseen kosketustartunnan välityksellä. ESBL ominaisuus voi myös levitä bakteerilajista toiseen, mikä tekee torjunnasta haasteellista. Terveydenhuollon ulkopuolella on myös muita leviämistapoja, joita tunnetaan vielä riittämättömästi.
1. Pidä kädet puhtaana pesemällä ne saippualla ja vedellä
2. Pidä haavat ja rikkoutunut iho puhtaina ja suojattuina kunnes ne ovat parantuneet
3. Jos ihosi on kuiva, käytä kosteusvoidetta ehkäisemään ihon halkeilua
4. Vältä koskettelemasta toisten henkilöiden haavoja ja haavaeritteillä tahriintuneita materiaaleja.
Antibioottien käytön asianmukaisuus on tärkeä osa ESBL-kantojen torjuntaa. Joskus on tarpeen käyttää potilaiden eristämistä torjumaan leviämistä sairaalan sisällä alttiisiin potilaisiin. Ohjeet eristyskäytännöistä vaihtelevat kuitenkin alueellisen tilanteen, ESBL-bakteerin aiheuttaman infektion ja mahdollisen epidemiatilanteen mukaan.
Lisätietoa:
Ajankohtaiset luvut vuoden 2008 alusta lähtien tartuntatautirekisteri:
http://www3.ktl.fi/
Tilanne Euroopassa; EARSS:
http://www.rivm.nl/earss/