Shigellat ovat yleisiä ripulitaudin aiheuttajia kehitysmaissa. Shigellabakteereja on useita eri lajeja, joista Suomessa yleisimmät ovat Shigella sonnei ja Shigella flexneri. Shigella dysenteriae on aiheuttanut kehitysmaissa epidemioita, joissa taudinkuva on ollut vakava.
Shigelloosin itämisaika on 1–7 vuorokautta. Oireina ovat ripuli, joka on usein verinen (tästä johtuu taudin nimi "punatauti”), kuume, pahoinvointi ja vatsakivut. Taudin kesto on yleensä 5–7 vuorokautta. Pitkäaikaiskantajuutta ei esiinny. Jälkitautina shigelloosiin voi liittyä reaktiivisia niveltulehduksia
Shigellabakteeri voidaan viljellä ulostenäytteestä. Mikäli äkilliseen vatsatautiin sairastuneelta henkilöltä tutkitaan ulostenäyte, siitä yleensä viljellään salmonella-, kampylo-, shigella- ja yersiniabakteerit. Ulostenäytteet tulee ottaa ennen mahdollisen mikrobilääkityksen aloittamista
Shigella leviää suhteellisen herkästi kosketustartuntana sairastuneesta ihmisestä toiseen. Tämä johtuu siitä, että tartuttava bakteeriannos on huomattavan pieni (10–500 bakteeria). Shigellatartunnan voi myös saada bakteerilla saastuneesta ruoasta, juomavedestä tai uimavedestä. Shigellat ovat ainoastaan ihmisen (ja muiden kädellisten) bakteereja, joten tartunta ei leviä eläinten välityksellä.
Kehitysmaihin matkaava voi ehkäistä shigellatartuntaa valitsemalla ruoat ja juomat huolellisesti, välttämällä tiettyjä ruokalajeja ja huolehtimalla käsihygieniastaan ( Katso Matkailijan terveysopas 2007).
–Pese kädet usein ja huolellisesti, etenkin WC-käynnin jälkeen
–Käytä nestesaippuaa ja omaa pyyhettä tai kertakäyttöpyyhettä
–Älä laita ruokaa muille
–Jos vaippaikäinen lapsi on sairastunut, pese kädet on huolellisesti vaipanvaihdon jälkeen
Suomessa suositellaan, että shigellainfektiot hoidetaan mikrobilääkkeillä (antibiooteilla). Joskus taudinkuva voi olla niin vaikea, että sairaalahoito on tarpeen.
Tartuntatautirekisteriin raportoidaan vuosittain 60–220 shigellatapausta. Näistä ainakin 85–90 prosenttia on saatu ulkomailla. Kotimaiset epidemiat ovat harvinaisia, mutta ulkomailta tuotu bakteeri voi levitä perheenjäseniin ja sairastuneen elintarviketyöntekijän välityksellä laajemmallekin. Näin tapahtui vuonna 2001 yhteen ravintolaan liittyneessä epidemiassa, jossa sairastui yli neljäkymmentä ihmistä. Katso tarkemmat tiedot shigellan esiintyvyydestä tartuntatautirekisterin www-palvelusta
http://www3.ktl.fi/stat/