Tuhkarokko on paramyksoviruksen aiheuttama herkästi tarttuva infektio. Taudinkuvaan kuuluu kuume, hengitystietulehdus ja muutaman päivän kuluttua kehittyvä ihottuma. Komplikaationa voi kehittyä hengitysteiden bakteeri-infektio, usein korvatulehdus tai keuhkokuume. Tuhkarokkoon liittyvä enkefaliitti eli aivotulehdus on harvinainen komplikaatio. Aikuisiällä sairastettuna tauti on usein vakavampi.
Tuhkarokko tarttuu kosketus- ja pisaratartuntana ja ilmateitse. Itämisaika tartunnasta ja ensioireiden alkuun on yleensä 9-11 vuorokautta, vaihdellen 7–21 vuorokauteen. Tuhkarokkoon sairastunut on tartuttava 4 vuorokautta ennen ihottumaa (eli jo 1 vuorokausi ennen ensioireita) ja 4 vuorokautta ihottuman puhkeamisen jälkeen.
Tuhkarokkoon sairastuneella on ensin korkea kuume ja hengitystieoireita. Silmät ovat usein valonarat. Ihottuma alkaa 3-5 vuorokauden kuluttua ja kestää runsaan viikon. Toipuminen alkaa muutaman päivän kuluttua ihottumasta.
Tuhkarokko varmennetaan määrittämällä tuhkarokkovirus-vasta-aineet verinäytteestä tai osoittamalla virus sylkinäytteestä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viruslaboratorio varmentaa diagnoosin, mikäli epäillään tuhkarokkoa.
Suomalaisessa rokotusohjelmassa rokotetaan lapset MPR-tauteja vastaan 14-18 kuukauden ja 6 vuoden iässä. Jos henkilö on altistunut tuhkarokolle, kolmen päivän kuluessa altistumisesta annettu rokote voi vielä ehkäistä taudin. Mikäli altistuksesta on kulunut yli kolme vuorokautta, mutta vähemmän kuin viikko, annetaan immunoglobuliinia eli vasta-aineita immuunipuutteisille, raskaana oleville ja rokottamattomille pikkulapsille (yleensä alle 14-18 kuukauden ikäisille).
Hoito on oireenmukaista eli kuumetta ja särkyä voidaan alentaa kuumelääkkeellä esim. parasetamolilla. Jos tuhkarokkopotilaalle kehittyy bakteerin aiheuttama tulehdus, voidaan tarvita mikrobilääkitystä.
MPR (eli tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko) -rokotukset aloitettiin Suomessa 1982. Kaikkia kolmea tautia vastaan oli tätä aiemmin käytössä erilliset rokotteet. Ensimmäisen tutkimuksen mukaan MPR-rokotteen rokotuskattavuus lapsilla on ollut noin 97 %. MPR-taudit vähenivätkin oleellisesti 1990-luvun alkuun mennessä.
Tuhkarokko hävitettiin Suomesta 1990-luvun puoliväliin mennessä. Vuosina 1995–2010 raportoitiin vuosittain yksittäisiä ulkomailta tuotuja tautitapauksia. Keväällä 2011 on jälleen todettu kotimaassa saatuja tuhkarokkotartuntoja.