Tässä tutkimuksessa pyritään luotettavasti, tarkasti ja kattavasti selvittämään uuden pneumokokkirokotteen hyödyt sekä rokotetuille lapsille että rokottamattomille lapsille, aikuisille ja ikääntyneille (laumasuojavaikutus).
Pneumokokkibakteerin aiheuttamat infektiot (aivokalvotulehdus, verenmyrkytys, keuhkokuume ja välikorvatulehdukset) aiheuttavat merkittävää sairastuvuutta erityisesti pienillä lapsilla ja ikääntyneillä.
Tutkimuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) Rokotusten ja immuunisuojan osasto yhteistyössä rokotevalmistajan kanssa.
THL toteuttaa tutkimuksen yhteistyössä terveyskeskusten lastenneuvoloiden kanssa.
Tutkimuksen tärkein tavoite on arvioida rokotteen teho vakavia pneumokokkisairauksia vastaan rokotetuilla lapsilla. Vakavia pneumokokkisairauksia ovat aivokalvotulehdus ja verenmyrkytys.
Tutkimuksen muita tavoitteita ovat
Tutkimus alkoi toukokuussa 2009. Se kestää noin kolme vuotta.
Tutkimukseen osallistuu noin 47 000 lasta.
Suomessa on erinomainen tartuntatautien seurantajärjestelmä vakavien pneumokokkisairauksien havaitsemiseksi. Lisäksi käytettävissä on valtakunnallisia terveysrekistereitä, joista saadaan tietoa muiden tautien, esimerkiksi keuhkokuumeen ja välikorvatulehdusten esiintyvyydestä.
Tutkimuksessa arvioidaan, vähentääkö pikkulasten rokottaminen myös rokottamattomien lasten, aikuisten ja ikääntyneiden pneumokokkitauteja, kun tartuntamahdollisuudet vähenevät. Siksi tutkimus pitää toteuttaa maassa, jossa siihen on mahdollista saada suuri määrä osallistujia. Suomi täyttää nämä vaatimukset.
THL (entinen KTL) on keskittynyt pneumokokkirokotteiden tutkimuksiin usean vuosikymmenen ajan.
THL on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva tutkimus- ja kehittämislaitos. THL:n tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen. Lisätietoja saa osoitteesta www.thl.fi.
THL:n Rokotusten ja immuunisuojan osasto tutkii rokotteiden käyttöä ja vaikutuksia. Lisäksi se on vastuussa kansallisesta rokotusohjelmasta. Osasto tutkii sekä nykyisen rokotusohjelman rokotteita että uusia rokotteita, joilla mahdollisesti on vaikutusta kansanterveyteen.
THL:n Rokotusten ja immuunisuojan osastolla on pitkä kokemus ja asiantuntemus erityisesti pneumokokkirokotetutkimuksesta.
Tutkimustulosten odotetaan hyödyttävän Suomea ja kaikkia niitä maita, jotka suunnittelevat pneumokokkirokotteen ottamista rokotusohjelmaansa tai ovat sen jo tehneet. Tutkimusryhmän tavoitteena on julkaista tutkimuksen tulokset tieteellisissä julkaisuissa heti, kun lopullinen aineisto on saatavilla. Lisäksi kuntia ja suomalaista mediaa informoidaan tutkimuksen tärkeimmistä löydöksistä.
Tässä tutkimuksessa 2/3 tutkimusalueista saa pneumokokkirokotteen ja 1/3 vertailurokotteen.
Rokotevalmistaja GSK rahoittaa tutkimuksen toteuttamisen ja luovuttaa rokotteet tutkimuksen käyttöön. THL palkkaa oman tutkimushenkilöstönsä ja korvaa terveyskeskuksille tutkimuksen aiheuttamat kustannukset THL:n ja terveyskeskuksen välisellä sopimuksella.
GlaxoSmithKline(GSK) kuuluu maailman suurimpiin rokotevalmistajiin. Se toimii aktiivisesti rokotetutkimuksessa, -kehityksessä ja -tuotannossa. Maailmanlaajuisesti yli 30 GSK:n rokotetta on saanut myyntiluvan ja kehitteillä on 20 rokotekandidaattia. GSK Biologicalsin pääkonttori on Belgiassa, ja sen 14 tuotantolaitosta sijaitsevat ympäri maailmaa. Vuonna 2008 GSK Biologicals toimitti yli 1,1 miljardia rokoteannosta 176 maahan eli keskimäärin 3 miljoonaa annosta päivässä.
GSK Biologicals työllistää yli 9000 ihmistä ympäri maailmaa, mukaan lukien 1600 rokotekehityksen parissa työskentelevää tutkijaa. Lisätietoja saa osoitteesta www.gsk.fi ja www.gsk.com.
GSK rahoittaa kliinisiä tutkimuksia ympäri maailmaa arvioidakseen lääkkeidensä, rokotteidensa ja diagnostisten aineidensa tehoa ja turvallisuutta. Tämä tutkimus tuottaa lisäksi arvokasta tietoa pneumokokkirokottamisen vaikutuksista väestötasolla.
Tutkimuksissa noudatetaan kansainvälisiä ja kansallisia ohjeistuksia ja lakeja. Kliinisiä tutkimuksia tehdään niissä maissa, joissa lääkkeen arvioidaan soveltuvan laajan yhteisön käyttöön.