RADONTURVALLINEN PERUSTUS, KOSTEUSERISTYS JA ILMANVAIHTO TERVEESSÄ TALOSSA
Hankkeen vastuuhenkilö: Hannu Aarvela, Säteilyturvakeskus,
Pl 14, 00881 Helsinki, puh. 09-75988 470, e-mail: Hannu.Arvela@stuk.fi
TIIVISTELMÄ
THankkeessa kehitettiin pien- tai rivitalon maanvaraiselle laatalle
yksinkertaisesti toteutettava ja toimiva tiivistysratkaisu, joka estää
ilmavirtaukset maasta. Tuloksia hyödynnetään uuden
opasaineiston valmistelussa. Uusi Rakennustietosäätiön RT-ohjekortti
on valmisteilla vuonna 2002. Ratkaisua voi suositella laajaan käyttöön
koko maan rakennustuotannossa. Maanvaraisen laatan radontiiviissä
rakentamisessa tärkeimmät vaiheet ovat bitumihuovan oikea asentaminen
laatan ja sokkelin väliseen liitoskohtaan sekä radonputkiston
asentaminen laatan alle. Hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat uudistaneet
radonteknisiä työkäytäntöjään.
Uusi radontiivis ratkaisu vähentää myös perustuksen
kosteusongelmariskejä. Radonputkistoa voidaan hyödyntää
myös lattialaatan kuivatuksen nopeuttamisessa. Useiden viikkojen ero
kuivumisajoissa 80 %:n kosteuteen valun jälkeen havaittiin verrattaessa
imurilla varustettua taloa vieressä sijaitsevaan vertailutaloon. Järjestelmä
poisti merkittävän määrän vettä laatan alaisesta
täyttösorasta. Radonputkistoa voidaan soveltuvissa tapauksissa
hyödyntää myös vesivahinkojen hallinnassa.
Pientaloissa tehdyissä ilmanvaihtotutkimuksissa ilmanvaihtuvuus
oli normaalikäyttöasennossa 0.3-0.7 1/h. Ilmanvaihtuvuuden säätömahdollisuuksissa
oli puutteita. Osassa kohteita ilmanvaihtuvuus oli suurimmalla käyttöasennolla
0.5 1/h. Muutamassa kohteessa ilmanvaihtuvuus oli toisaalta minimiasennossa
jopa 0.7 1/h. Alipaineisuus on hallittavissa ja huomattavasti
alemmalla tasolla tulo/poisto-järjestelmän taloissa (1-5 Pa)
kuin koneellisen poiston taloissa (7-10 Pa tyypillisesti) . Tämä
heijastuu myös asuntojen radonpitoisuuksissa. Koneellista poistoilmanvaihtoa
käytettäessä korvausilmaventtiileitä tulee olla riittävästi.
Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto on tulosten perusteella ainoa
ilmanvaihtoratkaisu, jolla voidaan rajoittaa radonpitoisuutta korkean radonpitoisuuden
alueilla.
Kerrostaloasunnoissa mitattiin erittäin korkeita alipaineita,
10-40 Pa. Alipaine lisää merkittävästi maaperästä
tulevaa radonpitoisen ilman virtausta. Testit osoittivat, että
raitisilmaventtiilien asennuksella pystyttiin alentamaan kerrostaloasunnon
alipaineisuutta 50 %. Huoneistokohtaisen tulo- ja poistoilmalaitteen asennuksella
on mahdollista saavuttaa suuria radonpitoisuuden alenemia.
Sekä sisäilman radonmittaukset sekä asuntojen laatan
alle asennettujen radonputkistojen aktivoimisella tai passivoimisella tehdyt
mittaukset osoittivat, että kerrostaloasuntojen maanvaraisten laattojen
tiivistäminen on puutteellista. Radonputkiston asentaminen kerrostalojen
alimman kerroksen maanvaraisen lattialaatan alle on välttämätöntä,
jos ilmatiiveyttä ei pystytä varmuudella toteuttamaan.