FINNISH RESEARCH PROGRAMME
ON ENVIRONMENTAL HEALTH
SYTTY
 
 

HENKILÖKOHTAISEN PM2.5 ALTISTUMISEN ALKUAINEANALYYSI JA LÄHDEOSITUS: EXPOLIS HANKKEESSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA KERÄTTYJEN PM2.5 SUODATTIMIEN JA AINEISTON KÄYTTÖSOVELLUS (EAS-EXPOLIS)

Hankkeen vastuuhenkilö: Matti J. Jantunen, Kansanterveyslaitos (KTL), Ympäristöterveys, Pl 95, 70701 Kuopio, puh.017-201 340 , e-mail: Matti.Jantunen@ktl.fi
 

TIIVISTELMÄ

EXPOLIS-hankkeessa Helsingissä (ja kuudessa muussa Eurooppalaisessa kaupungissa) vv. 1996-97 kerätyistä henkilökohtaista altistusta sekä asuin- ja työympäristöjä kuvaavista PM2.5 näytteistä analysoitiin Baselin yliopistossa ED-XRF menetelmällä 16 alkuainetta, sekä reflektometrillä BS. Kertynyttä laajaa  tiedostoa; PM2.5 alkuainekoostumusta, sen ajallista vaihtelua sekä ulkoilma-, sisäilma- ja henkilökohtaisten näytteiden yhtäläisyyksiä ja eroja on tässä tutkimuksessa käytetty tärkeimpien PM2.5 lähteiden erottelemiseen sekä lähteiden altistusosuuksien selvittämiseen.
PCA menetelmällä identifioitiin altistus-, sisä- ja ulkoilmanäytteistä 5 keskeistä lähdettä: Kaukokulkeutunut (24%), liikenneperäinen (23%), suola (16%, ainoastaan ulkoilmassa), pesu- ja puhdistusaineet (-, ei ulkoilmassa), sekä mineraali PM2.5 (12%). Suluissa kunkin komponentin selitysvoima koko PM2.5 vaihtelusta ulkoilmassa –yhteensä 75%.  Vaikka samat lähteet hallitsivat PM2.5 vaihtelua kaikissa mikroympäristöissä, suurimman selitysvoiman omasi jokaisessa mitatussa mikroympäristössä eri lähdekomponentti. Henkilökohtaisen PM2.5 altistuksen vaihtelun kannalta hallitsevin lähde oli mineraalipöly, joka oli peräisin sekä ulko, että sisälähteistä.
Kun PCA soveltuu lähteiden erittelemiseen ja kertoo kunkin lähteen vaikutuksen pitoisuus/altistusvaihteluun, lähderekonstruktiomenetelmä edellyttää, että lähdemerkkiaineet ovat tiedossa, ja kertoo sen, kuinka suuri osuus itse altistuksesta on peräisin kustakin lähteestä. Yleiskuva on selvä: Helsingin ulkoilman PM2.5 pitoisuudesta vastaavat samaa suuruusluokkaa olevilla osuuksilla sekundäärihiukkaset (merkkiaine S), mineraalihiukkaset (Si, Al, CA, Ti, Fe ja K), sekä polttoperäiset ja muut primäärihiukkaset (lyh. COPM, merkkiaineina BS, Pb, Br, jne). Lisäksi erottui paljon pienemmällä osuudella suola (Cl ja Na). Sisätiloissa, joissa tupakansavua (EST) ei ollut lainkaan, sekundääri- ja COPM osuudet olivat ulkoilmaa pienempiä, mineraalipölyn taas selvästi suurempi. Tästä mineraalipölystä noin puolet on peräisin sisätiloista. Altistusmittaukset heijastivat sisämittaustuloksia. Altistuksen kokonais-PM2.5-taso on jokseenkin sama kuin vastaava ulkoilman taso, mutta lähdeosuudet, todennäköisesti myö terveysvaarallisuus, selvästi erilaiset.
 

[ BACKMain Page ]