HENKILÖKOHTAISEN PM2.5 ALTISTUMISEN ALKUAINEANALYYSI JA LÄHDEOSITUS: EXPOLIS HANKKEESSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA KERÄTTYJEN PM2.5 SUODATTIMIEN JA AINEISTON KÄYTTÖSOVELLUS (EAS-EXPOLIS)
Hankkeen vastuuhenkilö: Matti J. Jantunen, Kansanterveyslaitos
(KTL), Ympäristöterveys, Pl 95, 70701 Kuopio, puh.017-201 340
, e-mail:
Matti.Jantunen@ktl.fi
TIIVISTELMÄ
EXPOLIS-hankkeessa Helsingissä (ja kuudessa muussa Eurooppalaisessa
kaupungissa) vv. 1996-97 kerätyistä henkilökohtaista altistusta
sekä asuin- ja työympäristöjä kuvaavista PM2.5
näytteistä analysoitiin Baselin yliopistossa ED-XRF menetelmällä
16 alkuainetta, sekä reflektometrillä BS. Kertynyttä laajaa
tiedostoa; PM2.5 alkuainekoostumusta, sen ajallista vaihtelua sekä
ulkoilma-, sisäilma- ja henkilökohtaisten näytteiden yhtäläisyyksiä
ja eroja on tässä tutkimuksessa käytetty tärkeimpien
PM2.5 lähteiden erottelemiseen sekä lähteiden altistusosuuksien
selvittämiseen.
PCA menetelmällä identifioitiin altistus-, sisä- ja
ulkoilmanäytteistä 5 keskeistä lähdettä: Kaukokulkeutunut
(24%), liikenneperäinen (23%), suola (16%, ainoastaan ulkoilmassa),
pesu- ja puhdistusaineet (-, ei ulkoilmassa), sekä mineraali PM2.5
(12%). Suluissa kunkin komponentin selitysvoima koko PM2.5 vaihtelusta
ulkoilmassa –yhteensä 75%. Vaikka samat lähteet hallitsivat
PM2.5 vaihtelua kaikissa mikroympäristöissä, suurimman selitysvoiman
omasi jokaisessa mitatussa mikroympäristössä eri lähdekomponentti.
Henkilökohtaisen PM2.5 altistuksen vaihtelun kannalta hallitsevin
lähde oli mineraalipöly, joka oli peräisin sekä ulko,
että sisälähteistä.
Kun PCA soveltuu lähteiden erittelemiseen ja kertoo kunkin lähteen
vaikutuksen pitoisuus/altistusvaihteluun, lähderekonstruktiomenetelmä
edellyttää, että lähdemerkkiaineet ovat tiedossa, ja
kertoo sen, kuinka suuri osuus itse altistuksesta on peräisin kustakin
lähteestä. Yleiskuva on selvä: Helsingin ulkoilman PM2.5
pitoisuudesta vastaavat samaa suuruusluokkaa olevilla osuuksilla sekundäärihiukkaset
(merkkiaine S), mineraalihiukkaset (Si, Al, CA, Ti, Fe ja K), sekä
polttoperäiset ja muut primäärihiukkaset (lyh. COPM, merkkiaineina
BS, Pb, Br, jne). Lisäksi erottui paljon pienemmällä osuudella
suola (Cl ja Na). Sisätiloissa, joissa tupakansavua (EST) ei ollut
lainkaan, sekundääri- ja COPM osuudet olivat ulkoilmaa pienempiä,
mineraalipölyn taas selvästi suurempi. Tästä mineraalipölystä
noin puolet on peräisin sisätiloista. Altistusmittaukset heijastivat
sisämittaustuloksia. Altistuksen kokonais-PM2.5-taso on jokseenkin
sama kuin vastaava ulkoilman taso, mutta lähdeosuudet, todennäköisesti
myö terveysvaarallisuus, selvästi erilaiset.