SYTTY
GEENITEKNIIKAN MAHDOLLISET RISKIT YMPÄRISTÖTERVEYDELLE – ESIMERKKINÄ HERBISIDIRESISTENSSIN VAIKUTUS TORJUNTA-AINEIDEN KÄYTTÖÖN SOKERIJUURIKASTA VILJELTÄESSÄ
Hankkeen vastuuhenkilö: Juha Kämäri, Suomen ympäristökeskus
(FEI) Pl 140, 00251 Helsinki, puh. 09-4030 0474,
e-mail: Juha.Kamari@vyh.fi
TIIVISTELMÄ
Vaikka menetelmät geenitekniikalla muunnettujen (GM) kasvien tuottamiseksi
tunnetaankin hyvin, GM-kasvien vaikutuksista ihmisen terveyteen ja ympäristöön
tiedetään toistaiseksi melko vähän, eikä niiden
pitkäaikaisesta laajamittaisesta käytöstä ole kokemusta.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida herbisidiresistentin
(HR) GM-viljelykasvin ympäristö- ja terveysvaikutuksia. HR-hyötykasvien
viljely voi vaikuttaa välillisesti ympäristöön ja ihmisen
terveyteen sen seurauksena, että käytettävät torjunta-aineet
ja niiden käyttömäärät muuttuvat, jolloin näitä
kemikaaleja voi kulkeutua pinta- ja pohjavesien kautta talousraakaveteen.
Mallina toimi HR-sokerijuurikas, jonka viljelyn vaikutuksia herbisidien
käyttötapoihin ja -määriin sekä herbisidien kulkeutumiseen
kasviin, maahan ja pinta- ja pohjavesiin arvioitiin sekä kokeellisesti
että simulaatiomallien avulla. Sokerijuurikas on hyvä mallikasvi,
koska sen viljelyssä käytetään suhteellisen paljon
torjunta-aineita. Kenttäkokeissa käytettiin sekä glyfosaattia
että glufosinaatti-ammoniumia kestäviä sokerijuurikaslajikkeita.
Rikkakasveja torjuttiin sekä perinteisillä herbisideillä
(etofumesaatti, fenmedifaami, metamitroni) että glyfosaatilla ja glufosinaatti-ammoniumilla.
Torjunta-aineiden pitoisuuksia seurattiin kahden vuoden aikana eri maakerroksissa.
Seurattavien herbisidien adsorptiokertoimet määritettiin sekä
koemaihin että viiteen muuhun maalajityyppiin. Lisäksi koekentiltä
määritettiin mallintamiseen tarvittavat maan hydrologiset parametrit.
Mallitussimuloinnit on aloitettu ja saadaan päätökseen vuonna
2003. Kattava riskinarviointi tehdään vuonna 2003.