ELINTARVIKEPERÄINEN LISTERIOOSI, YERSINIOOSI JA BOTULISMI; UUDET MOLEKYYLIGENEETTISET MENETELMÄT TAUDINAIHEUTTAJIEN INFEKTIOREITTIEN SELVITTÄMISESSÄ, LEVIÄMISEN TORJUMISESSA JA ELINTARVIKETUOTANNON RISKIEN KARTOITTAMISESSA
Hankkeen vastuuhenkilö: Hannu Korkeala, Helsingin yliopisto,
eläinlääketieteellinen tiedekunta, 00014 Helsingin yliopisto,
puh. 09-19149700, e-mail: Hannu.Korkeala@helsinki.fi
TIIVISTELMÄ
Clostridium botulinumille kehitettyjä tyypitysmenetelmiä on
sovellettu hunajasta peräisin olevien infantbotulismitapausten epidemiologisessa
selvittämisessä sekä mädistä peräisin olevan
C. botulinum –epidemian selvittämisessä.. C. botulinumin tunnistamisen
parantamiseksi on kehitetty multiplex –PCR, joka tunnistaa kaikki humaanipatogeenit
C. botulinum –tyypit. C. botulinum tyyppi E:n todettiin kasvavan ja tuottavan
toksiinia tyhjiöpakatussa savustetussa kalassa 4º C:ssa. Tutkimustulokset
ovat lisänneet painetta kyseisten tuotteiden valmistusmenetelmien
kehittämiseen, oikean säilytyslämpötilan valvomiseen
ja säilytysaikojen lyhentämiseen sekä lisänneet teollisuuden
tietämystä tuotteisiinsa liittyvistä riskeistä.
Listeria monocytogenes potilasisolaattien genotyypitys on jatkunut
koko projektin aikana epidemioiden havaitsemiseksi. Myös merkittävä
määrä elintarvikkeista peräisin olevia isolaatteja
on tyypitetty mikä on lisännyt tietämystä L. monocytogeneksen
epidemiologisista piirteistä sekä riskielintarvikkeista. Kliinisten
ja elintarvikeisolaattien tyypitystulosten vertailun nopeuttamiseksi ja
epidemioiden selvittämisen tehostamiseksi on elektronisen tyypityskirjaston
perusedellytykset luotu. Voin aiheuttama L. monocytogenes –epidemia selvitettiin
nopeasti tyypittämällä kliiniset isolaatit ja elintarvikeisolaatteja
PFGE:llä. Epidemian aiheuttaneen elintarvikkeen nopea tunnistaminen
ja markkinoilta veto esti epidemian jatkumisen. L. monocytogeneksen leviämistä
ja säilymistä alkutuotannossa ja elintarvikkeiden tuotantotiloissa
on selvitetty.
Yersinia enterocolitica infektioiden tartuntalähteitä ja
–teitä selvitettiin tyypittämällä PFGE tyypitysmenetelmällä
humaani-, eläin- ja ympäristöperäisiä isolaatteja
Sika osoittautui sporadisten humaani-infektioiden tärkeimmäksi
tartuntalähteeksi, ja teurastusprosesseja muuttamalla voitaisiin leviämistä
ihmisiin ehkäistä. Myös kissa ja koira osoittautuivat humaani-infektioiden
tartuntalähteeksi. Tyypitystä, jossa hyödynnetään
pAY-100-koetinta on kehitetty. Tutkimukset osoittavat, että pAY 100
–koettimella voidaan tyypittää myös serotyyppejä O:9,
O:5,27, O:2, O:1, jotka yhdessä serotyyppi O:3:n kanssa vastaavat
yli 90 % Y. enterocolitica infektioista maailmassa. pAY 100 –koettimen
avulla voidaan myös arvioida kliinisten näytteiden todellista
merkitystä taudinaiheuttajina.
Nopeutetun Y. enterocolitica serotyyppi O:3 –diagnostiikan kehittämisessä
on onnistuttu karakterisoimaan pikamenetelmässä käytettäväksi
tarkoitetun bakteriofagin biologiset ominaisuudet ja koko bakteriofagi
on sekvenoitu. Bakteriofagin isäntäspesifisyyden määräävä
geeni on tunnistettu ja sen avulla pystyttiin muuttamaan bakteriofagi T3Y.
enterocolitica serotyyppi O:3 –spesifiseksi.