VÄESTÖN ALTISTUMISEN MALLITTAMINEN, KÄYTTÄEN ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISMALLEJA SEKÄ MITATTUJA PITOISUUKSIA JA HENKILÖKOHTAISIA ALTISTUSTIETOJA - EXPAND

Hankkeen vastuuhenkilö: Jaakko Kukkonen, Ilmatieteen laitos, Sahaajankatu 20 E,
00810 Helsinki, puh. 09-1929 5450, e-mail: Jaakko.Kukkonen@fmi.fi
 

TIIVISTELMÄ

Tutkimuksen eräänä keskeisenä tavoitteena on ollut kehittää malli, jolla voidaan arvioida väestön altistumista ilman epäpuhtauksille, erityisesti typen oksideille (NOx) ja pienhiukkasille (PM2.5). Altistusmalli yhdistää liikenne-, päästö- ja leviämismalleilla laskettavan pitoisuusaineiston väestön sijainti- ja ajankäyttötietoihin. Altistusmallia voidaan soveltaa mm. liikenne- ja kaupunkisuunnittelun työkaluna sekä tutkittaessa ilmansaasteiden vaikutuksia väestön terveyteen. Mallilaskelmien perusteella voidaan selvittää esimerkiksi, miten voidaan tehokkaimmin vähentää väestön altistumista ilman epäpuhtauksille. Kehitettyä altistusmallia on sovellettu väestön NO2 -altistuksen laskemiseksi pääkaupunkiseudulla vuosina 1996 ja 1997. Lisäksi on kehitetty edelleen mallitusjärjestelmää, jolla voidaan ennustaa liikennemäärät kaupunkialueella, päästöt kiinteistä- ja liikennelähteistä, sekä epäpuhtauksien leviäminen. Järjestelmällä mallitettuja NOx- ja NO2-pitoisuuksia  on verrattu YTV:n kaupunki-ilmanlaadun mittausverkolla kerättyihin tuloksiin. Olemme myös kehittäneet PM10:n vuosipitoisuuksien aluejakaumien arvioimiseksi mallin, joka perustuu mitatun PM10 -pitoisuuden riippuvuuteen NOx-pitoisuudesta, kun paikalliset liikennelähteet ovat hallitsevia. Kaukokulkeutuneen PM2.5 -pitoisuuden arvioimiseksi on kehitetty malli, joka perustuu sen riippuvuuteen lähimmillä EMEP-asemilla mitatuista ionien pitoisuuksista (SO42- , NO3- ja NH4+). Olemme myös kehittäneet mallin, jolla voidaan arvioida paikallisen liikenteen ja kiinteiden päästölähteiden vaikutus kaupunkialueen pienhiukkaspitoisuuksiin. Pitoisuuslaskelmia on tehty hiukkasille (PM10  ja PM2,5), tässä vaiheessa rajoittuen vain EXPOLIS-projektin mittapisteisiin, ei koko pääkaupunkiseudulle. Lisäksi on tutkittu PM10- ja PM2,5 -pitoisuuksien paikallisen ja ajallisen vaihtelun riippuvuutta meteorologisista ja muista tekijöistä. Olemme myös tarkastelleet kvantitatiivisesti eri kemiallisten ja aerosolidynaamisten prosessien merkitystä pakokaasun aerosolin muuntumiseen kaupunkiympäristössä erillisen aerosoliprosessimallin avulla.
 

[ BACK |  Main Page ]