VÄESTÖN ALTISTUMISEN MALLITTAMINEN, KÄYTTÄEN ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISMALLEJA SEKÄ MITATTUJA PITOISUUKSIA JA HENKILÖKOHTAISIA ALTISTUSTIETOJA - EXPAND
Hankkeen vastuuhenkilö: Jaakko Kukkonen, Ilmatieteen laitos,
Sahaajankatu 20 E,
00810 Helsinki, puh. 09-1929 5450, e-mail: Jaakko.Kukkonen@fmi.fi
TIIVISTELMÄ
Tutkimuksen eräänä keskeisenä tavoitteena on ollut
kehittää malli, jolla voidaan arvioida väestön altistumista
ilman epäpuhtauksille, erityisesti typen oksideille (NOx) ja pienhiukkasille
(PM2.5). Altistusmalli yhdistää liikenne-, päästö-
ja leviämismalleilla laskettavan pitoisuusaineiston väestön
sijainti- ja ajankäyttötietoihin. Altistusmallia voidaan soveltaa
mm. liikenne- ja kaupunkisuunnittelun työkaluna sekä tutkittaessa
ilmansaasteiden vaikutuksia väestön terveyteen. Mallilaskelmien
perusteella voidaan selvittää esimerkiksi, miten voidaan tehokkaimmin
vähentää väestön altistumista ilman epäpuhtauksille.
Kehitettyä altistusmallia on sovellettu väestön NO2 -altistuksen
laskemiseksi pääkaupunkiseudulla vuosina 1996 ja 1997. Lisäksi
on kehitetty edelleen mallitusjärjestelmää, jolla voidaan
ennustaa liikennemäärät kaupunkialueella, päästöt
kiinteistä- ja liikennelähteistä, sekä epäpuhtauksien
leviäminen. Järjestelmällä mallitettuja NOx- ja NO2-pitoisuuksia
on verrattu YTV:n kaupunki-ilmanlaadun mittausverkolla kerättyihin
tuloksiin. Olemme myös kehittäneet PM10:n vuosipitoisuuksien
aluejakaumien arvioimiseksi mallin, joka perustuu mitatun PM10 -pitoisuuden
riippuvuuteen NOx-pitoisuudesta, kun paikalliset liikennelähteet ovat
hallitsevia. Kaukokulkeutuneen PM2.5 -pitoisuuden arvioimiseksi on kehitetty
malli, joka perustuu sen riippuvuuteen lähimmillä EMEP-asemilla
mitatuista ionien pitoisuuksista (SO42- , NO3- ja NH4+). Olemme myös
kehittäneet mallin, jolla voidaan arvioida paikallisen liikenteen
ja kiinteiden päästölähteiden vaikutus kaupunkialueen
pienhiukkaspitoisuuksiin. Pitoisuuslaskelmia on tehty hiukkasille (PM10
ja PM2,5), tässä vaiheessa rajoittuen vain EXPOLIS-projektin
mittapisteisiin, ei koko pääkaupunkiseudulle. Lisäksi on
tutkittu PM10- ja PM2,5 -pitoisuuksien paikallisen ja ajallisen vaihtelun
riippuvuutta meteorologisista ja muista tekijöistä. Olemme myös
tarkastelleet kvantitatiivisesti eri kemiallisten ja aerosolidynaamisten
prosessien merkitystä pakokaasun aerosolin muuntumiseen kaupunkiympäristössä
erillisen aerosoliprosessimallin avulla.