SYTTY
VEDEN KORKEAN FLUORIPITOISUUDEN VAIKUTUS TERVEYTEEN. PRELIMINÄÄRINEN TUTKIMUS
Hankkeen vastuuhenkilö: Markku Larmas, Oulun yliopisto,
hammaslääketieteen laitos, Pl 5281,
90014 Oulun yliopistopuh. 08-538 5510, e-mail:
Markku.Larmas@oulu.fi
TIIVISTELMÄ
Tutkimushanke fokusoitiin preliminääritutkimustyyppiseksi
selvitykseksi siitä, onko esitetty hypoteesi, että talousveden
korkea fluoripitoisuus olisi etiologisena tekijänä selkä-
ja muiden tukielinsairauksien etiologiassa ja toisaalta estämässä
hammaskariesta. Selvitys on tärkeä erityisesti siksi, että
fluorin saanti nykyihmisillä on lisääntynyt mm. fluorihammastahnan
huomattavasti lisääntyneen käytön seurauksena.
Tutkimus vietiin läpi tässä vaiheessa erillisenä
lääketieteellisenä ja hammaslääke-tieteellisenä
projektina. Lääketieteellisessä projektissa lähetettiin
Pohjoismaiden standardisoitu tukielinsairauksien etiologiaa ja ilmenemistä
kartoittava kyselykaavake (37 monivalintakysymystä) Haminan ja Laitilan
(korkea pohjaveden fluoripitoisuus) asukkaille ja näille kontrollina
Someron kaupungissa, yhteensä 1128 henkilölle. Vastauksia saatiin
764 (67,7 %), joista hyväksyttäviä vastauksia oli yht. 696.
Vastauksen hylkäämisen syynä oli henkilön dementoituminen,
puutteellisesti täytetty tiedosto tai henkilön kuolema postituksen
ja kyselyn välisenä aikana. Keväällä 1999 toteutunut
primäärikysely uusittiin vastaamatta jättäneille kahdesti
syksyllä 1999. Kaikki selkäprojektin tiedot saatiin rekisteröidyksi
tietokoneelle.
Hammaslääketieteellisessä osiossa tutkittiin kaikkien
laitilalaisten 1970 ja 1980 syntyneiden hammasterveydentila terveyskeskuskorteista.
Vuosittaiset hammastarkastukset siirrettiin tietokonepohjaiseen statuskuvioon
ja rekisteröitiin hampaan suuhun puhkeamis-aika sekä karieksen
eteneminen siihen pisteeseen, jolloin hammas joudutaan paikkaamaan. Näiden
kahden tapahtuman väliä käsitellään survival-aikana
ja sen pituutta ja pituuden muutoksia eri ikäkohorteissa ja paikkakunnilla
seurataan.
Tähänastisista tuloksista voi mainita, että laitilalaisten
hammasterveys on edelleenkin parantunut 1990-luvulla, vaikka muualla Suomessa
käänne huonompaan suuntaan on tapahtunut. Tules-sairauksien kohdalla
ei havaittu tilastollisesti merkittävää eroa Laitilan ja
Someron välillä, mutta erään kroonisen sairauden prevalenssi
oli Laitilassa merkittävästi korkeampi kuin Somerolla. Koska
havainto on vielä epävarma, on varmistava tutkimus käynnistynyt,
minkä jälkeen vasta raportoidaan varmistettua tietoa asiasta.