SYTTY
ELÄINTEN SHIGATOKSISISTA KOLIBAKTEEREISTA AIHEUTUVA TERVEYSHAITTA
Hankkeen vastuuhenkilö: Sinikka Pelkonen, Eläinlääkintä-
ja elintarviketutkimuslaitos, Kuopion aluelaboratorio, Pl 92, 70701 Kuopio,
puh. 017-201 458, e-mail: Sinikka.Pelkonen@eela.fi
TIIVISTELMÄ
Osa shigatoksiinia tuottavista Escherichia coli –bakteereista (STEC)
aiheuttaa ihmiselle joskus kohtalokkaankin ruokamyrkytyksen. Aiheuttamansa
taudinkuvan mukaan nämä STECit luetaan enterohemorragisiksi E.
coli –bakteereiksi (EHEC). Erilaisia STECejä esiintyy märehtijöissä,
ihmisiin ne voivat eläimistä tarttua saastuneiden elintarvikkeiden
ja veden välityksellä. Tutkimuksessa selvitettiin STEC-bakteerien
esiintymistä ja epidemiologiaa eläimissä ja verrattiin eläinten
bakteerikantoja ihmisten tautitapauksista eristettyihin kantoihin. Tavoitteena
oli saada tietoa riskinarviointia varten.
STECien prevalenssi teurasikäisissä naudoissa oli n. 30 %,
vasikkakasvatusyksikössä korkeimmillaan 93 %. Menetelmän
toteamisraja oli 104 bakteeria/g ulostetta. STECejä voidaan siten
olettaa esiintyvän kaikilla nautatiloilla. Karjoissa STECien epidemiologia
vaihteli: yksi STEC-kanta saattoi vallita eri yksilöissä pitkän
aikaa, toisessa karjassa yhdessäkin eläimessä esiintyi kerralla
useita kantoja. Esiintyvyys oli korkein laidunkauden lopulla ja matalin
loppukeväästä. STECien esiintyvyys hirvissä oli 10
%, poroissa alle 1%, sekä lokeissa, puluissa ja broilereissa 0 %.
Ihmisten EHEC-tartunnoissa muiden kuin O157:H7-serotyypin osuus on
Suomessa ollut viime vuosina 40-71 %. Erilaisia O-seroryhmiä on ihmisistä
todettu 20, näistä kahdeksaa tavattiin naudoista. Lisäksi
vasikoista löytyi O113-ryhmän STECejä, jotka luetaan tärkeimpiin
EHEC-tyyppeihin, mutta joiden aiheuttamia ihmistartuntoja ei vielä
ole todettu Suomessa. Täsmälleen vastaavia STEC-tyyppejä
serotyypin, virotyypin ja genotyypin perusteella löytyi sekä
vasikoista että ihmisistä. Noin 11 %:lla vasikkatiloista esiintyi
sellaisia STEC-bakteereita, jotka O-seroryhmän ja virulenssitekijöiden
perusteella voivat olla ihmiselle vaarallisia.
Bakteerien yleisyys ja toisaalta ihmisten alhainen sairastuvuus osoittavat,
ettei vielä tunneta tekijöitä, jotka altistavat sairastumiselle
tai tekevät STEC-bakteerista vaarallisen EHECin. STECien yleinen esiintyvyys
karjoissa tekee vaikeaksi ja osin turhaksi jäljittää ihmisen
tautitapauksia eläimiin karjatiloille asti. Samoin EHEC-tartunnan
riskin hallintatoimet kannattaa kohdistaa maito- ja lihahygieniaan eikä
bakteerien hävittämiseen karjoista