HOMEEN JA KOSTEUDEN KULKU RAKENTEISSA JA RAKENNUKSESSA ERITYISESTI ERITYISESTI TERVEYDELLISTEN HAITTOJEN TORJUNNAN KANNALTA

Hankkeen vastuuhenkilö: Olli Seppänen, Helsingin Teknillinen Korkeakoulu, Pl 4100, 02015 HUT, puh. 09-451 3600,
fax: 09-451 3611, e-mail: Olli.Seppanen@hut.fi
 

TIIVISTELMÄ

Tutkimuksessa kehitettiin ryömintätilan kosteuden hallinnan rakenne- ja ilmanvaihtoteknisiä ratkaisuja, kuten mm. kevytsora- ja kuivauskoneratkaisu, uudis- ja korjausrakentamiseen puu- ja betonirakenteiselle alapohjalle sekä kliininen menetelmä homealtistuksen ajankohdan ja mahdollisesti myös määrän arvioimiseksi. Saatiin alustava tietoja ryömintätilan mikrobiologisista oloista ja homeen leviämisestä ryömintätilan ja asuintilan välillä sekä sen aiheuttamista terveysriskeistä. Tietokonesimulointeihin perusteella esitettiin ratkaisut ryömintätilan kesäaikaisen lämpötilan nostamiseksi ja kosteuden alentamiseksi ilmanvaihtoa ja ryömintätilan pohjaratkaisua käyttämällä. Tutkimuksessa kerättiin tieto homeiden kasvuedellytyksistä, joka mahdollista rakenteiden kosteustilan ja homehtumisen arvioinnin tutkimuksen toisessa vaiheessa kvalitatiivisesti uudella tasolla.
Tutkimuksessa on hyödynnetty tehokkaasti tutkimusosapuolien rakennusfysikaalisen, ilmanvaihtoteknisen ja mikrobiologisen asiantuntemuksen tarjoamaa synergiaa. Tutkimuksen perusteella on tehty erittäin olennainen johtopäätös, jonka mukaan tietty, silmin näkymätön homekasvusto voidaan hyväksyä muuten kosteusteknisesti toimivissa rakenteissa silloin, kun esiintyy riittävän pitkiä homeen kasvun pysäyttäviä kuivumisjaksoja. Tämä on aivan uusi lähestymistapa vaipparakenteiden kosteusteknisen toiminnan ja homehtumisen kuvaamiseksi. Suomen ilmastossa vaipparakenteissa esiintyy aina homehtumiselle ajoittain otollisia olosuhteita, mutta homekasvusto menettää elinkykynsä kuivien jaksojen aikana. Tältä pohjalta tutkimuksen toisessa vaiheessa voidaan tarkentaa vaipparakenteiden kosteuden ja mikrobikasvun kriteeristöä, mikä mahdollista jatkossa korjaustarpeen ja korjaustoimenpiteiden riittävyyden arvioinnin huomattavasti tarkemmin kuin nykyisin.
Tutkimustuloksia voidaan suoraan hyödyntää korjausrakentamisen optimoinnissa korjaustarpeen terveyshaittalähtöisellä määrityksessä. Tutkimuksen toisessa vaiheessa osoitetaan yksityiskohtaisesti, että kosteusteknisesti toimivassa vaipparakenteessa saa olla tietty määrä homeita, mikäli siitä ei aiheudu terveyshaittaa. Kehitetyllä kliinisellä menetelmällä on mahdollistaa määrittää, millä aikavälillä homealtistus on tapahtunut. Tästä on usein apua korjaustarpeen määrittelyssä.
Kehitetyt ryömintätilaratkaisut, kevytsora- ja kuivauskoneratkaisut, soveltuvat suoraan käytettäväksi erityyppisten rakennusten uudis- ja korjausrakentamisessa. Tutkimuksen tulosten hyödyntämisen mahdollistamiseksi ne esitettiin alustavien, ryömintätilan kosteuden ja tuuletuksen hallintaa koskevien suunnitteluohjeiden muodossa. Tieto on tarkoitus viedä käytännön rakentamiseen julkaisemalla tutkimuksen toisen vaiheen aikana tarkennetut suunnitteluohjeet. Tuotettu tieto saadaan käytäntöön myös osallistuvien yritysten välityksellä, jotka alkavat käyttämään sitä omassa toiminnassaan.
 

[ BACK |  Main Page ]